lauantai 30. maaliskuuta 2013

Kesäsuunnitelmia

Minulla on ollut ihan eri suunnitelma tulevalle kesälle kuin viime kesälle. Nyt en olekaan enää niin varma, tuleeko se onnistumaan. On mahdollista, että jäänkin taas tähän kaupunkin kesäksi ja ilman kesätöitä. Kesätyöttömyys tässä tapauksessa on kyllä ihan oma valintani tällä kertaa, en jaksa alkaa taas siihen turhauttavaan hakutouhuun, kun kulman takana houkuttelee helppo pakotie. Hakemuksia kirjoittaessa tuntuu jo valmiiksi häviäjältä, miksi edes kirjoitan, kun hakijoita on ihan älyttömästi ja kaupungissa heikosti työpaikkoja? Aina löytyy joku parempi kuin minä. Ensisijaisesti kyllä toivon kovasti, että suunnitelma A toteutuisi, mutta jos ei, niin olen taas työtön kesän, ellei jotain ihmeellistä tupsahda eteen. Laskeskelinkin jo, miten pärjään vuokrien jälkeen. En aio vaihtaa kaupunkia työn perässä tai mennä kotiin asumaan, se tuntuisi ihan naurettavalta. Tällä kertaa ei ole yhtä tiukka tilanne kuin vuosi sitten, mutta kyllä se kesä kovasti lompakkoa tulee verottamaan ja syksyllä tulen olemaan taas tiukilla.

Tällä hetkellä varasuunnitelmani on seuraava: noin kuusi asiakasta eli kuusi keikkaa jos tekisi kesällä. Vaikka heti kesäkuussa tai toukokuussa. Näin ollen voisin hankkia pienen "kesätyöpalkan" ja saisin vuokrat takaisin. En kyllä laita ilmoitusta minnekään, vaan ilmoitan muutamalle mukavalle asiakkaalle olevani taas takaisin bisneksissä, joten asia ei leviäisi yhtään sen suuremman porukan piiriin kuin ennenkään. He ovat osoittautuneet tässä tauon aikana luotettavaksi; en ole siis saanut nimettömiä uhkailuja tai huuteluita kaupungilla, hahah. Tosin jos minulla ei ole mitään valonkestävää työtä ensi kesänä, en tiedä miten selitän kavereilleni ja vanhemmilleni pärjäämiseni. Valehtelen nostavani kesäopintotukea? Luultavasti. Jännittää hirveästi, viime kerrasta onkin aikaa. Tai en tiedä, ehken ilmoita kenellekään mitään, vaan tapaan jonkun tutun, joka kyselee mikä minun tilanteeni on. Tai ehkä teen vaan jotain kolmisen keikkaa, riippuen raha- ja ihmissuhdetilanteesta. B-suunnitelma nyt siis kuitenkin valmiina, eikä se tunnu mitenkään pahalta. Valmiiksi tuttuja ihmisiä, selvät säännöt, piiri pieni pyörii? Se täytyy myöntää, että puoliakaan entisistä asiakkaistani en lähtisi enää tapaamaan, on jotenkin vaatimustaso taas noussut, kun ei tässä mikään hengen hätä ole.

keskiviikko 20. maaliskuuta 2013

Kevät herättelee haluja...

En ole huorannut, tosin pyyntöjä on tullut vanhoilta vakkareilta. Kevät ilmiselvästi herättelee haluja itse kullakin, kun yhtäkkiä taas monta ottanut yhteyttä samaan aikaan. Talvella oli selvästi hiljaisempaa. Olisi mielenkiintoista kuulla tästä jokin tutkimus!

Olen ihastunut aika paljon erääseen ihmiseen, jota tapailen. Itse asiassa olen tapaillut aika monia tässä viime aikoina, mutta tämä on ainut, joka saa kaipaamaan häntä takaisin viereeni heti hänen lähdettyä kotiin. Haluaisin olla vaan hänen kainalossaan silitettävänä. Hän tuntuu niin hyvältä, että jostain kummasta kumpuaa halu sitoutua vakavasti nyt yhtäkkiä ja lopettaa seikkailu. Kukaan muu ei kiinnosta. Toivottavasti tästä tulee jotain enemmän.

Olen huomannut, että minua ei viehätä täydelliset miehet. Vaikka kaikki asiat olisivat mallikelpoisesti kohdallaan, mutta jos ensivaikutelmasta saa hieman nihkeän kuvan, hän ei vaan vie jalkoja alta (tätä ei vaan voi selittää) tai ei tuoksu hyvältä, niin en vaan syty. Ihminen on ihana ja aito, kun hän tekee virheitä. Ja muuten, voisin seurustella miehen kanssa, joka on käynyt huorissa. Se ei ole yhtään kamala juttu. Minun kanssa seurustellessa kuitenkin loukkaisi aika paljon se, jos seksi ei kiinnostasi muuta kuin huorien kanssa (viitaten tuohon edelliseen kirjoitukseen). Tavallaan olen kuitenkin tässä viime aikoina ymmärtänyt sen, että yhdessäolo on niin paljon muutakin kuin seksiä, paljon tärkeämpää on yhteinen tunneside ja hyvä olo. Olen jotenkin oppinut arvostamaan sitä paljon enemmän ihan lähiaikoina. Ennemmin olen ollut hirveän seksikeskeinen ja yhdyntäpainotteinen. Ihana huomata, että yhtä hyvän olon saa aikaan pelkästään halailemalla ja lähekkäin olemalla, miksi aina pitäisi alkaa jyystämään? Joku voisi ehdottaa, että liian aikaiset seksikokemukset saattavat johdattaa siihen suuntaan, että unohdetaan läheisyys ja keskitytään ihan liikaa pelkästään seksiin, kun sitä joka tuutista toitotetaan. Ehkä se on vaikuttanut minuunkin jotenkin, vaikken myönnä aloittaneeni liian aikaisin seksitouhuja.