Arkistojen kätköistä

Eräs naurattava yhteydenotto:

"***** hani!
Cofe\' seuraa EI sex ensin sovitaan ja katotaan elokuvii
Laita numbasi!
Korvausta vastaan!
Oon tosi kiinnostunut susta ..Haluun kokeilla kaikkee kanssasi osaatko poski juttuu tai sormettaa seurassa, entä kielikoe..entä autossa! anna tisuu ja Opintotukee Sulle!
Voisi hakee koulustaa tai asuntolaan niin jutellaan!
Asuntolassa oon oppilaidenkin kanssa jutskaillut ja seurusteltukin!

Olis tosi puuttees ja täysin 100% luetettava seuraa!
Tartis tyttö kaverii!"


En pystynyt ottaa tuota vakavasti, ja mitä lie "opiskelijalla" käsittänyt, 16-vuotiasta amistyttöä, joka asuu koulun asuntolassa? Kuulostaa aika epäilyttävältä, hakisi koulusta ja öööh? Varmaankin joku pilailuviesti. Itsestähän kirjoittaja ei kertonut sanaakaan. Lisäksi yksi suloinen otos melko pitkästä viestistä tapaamisen jälkeen:

"Sulla oli hyvää taustamusaa kans, tais olla -bändi y- jossain vaiheessa. Meikäläisen iskee, tosin -bändi x- viel enempi tällä hetkellä noista  rock bändeistä."  Itse en edes muistanut koko musiikin olemassoloa, hassua miten ihmiset kiinnittää niin eri asioihin huomiota :)

Huonoimpia kokemuksia tähän mennessä

Joku anonyymi kommentoija sanoi aikaisemmin, että blogista välittyy ylipirteys ja huoraamisen ihanuus, joten ajattelin kertoa sitten huonoimmista kokemuksista, mitä minulle on sattunut tätä hommaa tehdessäni. Anteeksi nyt jo etukäteen, ettei mitään hirveän järkyttävää tule paljastumaan, olisi varmaan pitänyt alentaa asiakastasoa ja alkaa naimaan liukuhihnatyylillä ;) Luin itsekin vanhoja kirjoituksia, ja olihan ne melko positiivisia, mutta en ole kuitenkaan liioitellut.

Huonoin puoli on varmaan ollut ulkonäöllisesti epäviehättävät miehet. En ole pyydellyt kuvia, mittoja yleensä pyydän, että pystyn arvioimaan onko vastassa valas vai tikku. Jotkut varmaan valehtelevat ikänsä vuodella parilla alemmas tai ovat huonommin säilyneitä. Yksi tällainen oli minun kuvitelmissani ihan jees nelikymppinen, mutta paikalle päästäessä hyvin kaljuuntunut, tavallisen pienen mahan omistava mies, lähempänä varmaan viittäkymmentä. Ei se ehkä ollut paha, mutta se ilme, mikä hänellä oli koko ajan. Sellainen yli-innostuneen koiran ilme sekoitettuna pervouteen. En kestänyt katsoa hirveästi hänen kasvojaan kun ällötti. Hän ei oikein puhunut mitään, ei ollut aktiivinen, mutta kiltti kuin mikä. Paneminen oli ihan perussuoritus ja helppoa. Ennen sinne tuloa minua kyllä halutti, mutta paikan päällä kiitin itseäni siitä, että laitoin sitä liukuvoidetta. Naiminen oli tylsää, mutta ei se sattunut tai kestänyt kauaa. Hän oli varovainen ja kaikkea. Voisin tavata häntä edelleen, jos hän olisi 20 vuotta nuorempi. Ulkonäkö vaan ällöttää, vaikka hygieniakin kunnossa.

Toinen ällöttävä kokemus oli se, kun otin eräältä mieheltä suihin 69 asennossa. Jalkovälistä haisi paska, ei ilmeisesti ollut sitten pessyt takapuoltaan kun oli muuten käynyt suihkussa. Mesessä keskustellessa huomasin, että hänellä on siellä paljon kavereita, jotka ovat muita huoria ja ties mitä transseksuaaleja ja thaipoikia. Kyllähän sen nyt tietää, etten varmasti ole ainut huora monellekaan, mutta alkoi ällöttää ajatella, ketä kaikkia hän oli pannut. Tätäkään en ole tavannut sen koommin, vaikka ok heppu ihan oli, tauolla juteltiin luontevasti. Jotenkin ajattelinn aina ulkopuolisen silmin, miltä näyttää kun astun sisään kämppääni jonkun kanssa. Jos kuva näyttää mielessäni erittäin irvokkaalta ja ällöttävältä (minulle suurimman ällötysreaktion on antaa liian vanhat miehet, joilla on mahaa), en tapaa heitä enää. Ei se mitään, jos on nuorempi ja mahakas.

Ärsyttäviä asioita ovat olleet mm. sängynpeitolleni on tultu istumaan likaisilla työhousuilla, utelu mitä opiskelen, eteisen kuraaminen kengillä, kirjahyllyni tarkempi tarkastelu, hien pyyhkiminen vääriin paikkoihin... Ja tietenkin sähköpostitse tinkaaminen ja kysely milloin on vapaita aikoja, jos olen jo kaksi kertaa kertonut, että pidän taukoa!!! Tietenkin myös oharien teko yllättävien työaikojen takia, turha selittely, että soittelee ensi viikolla (ei soita, ei kuulu enää ikinä mitään, miksi selittää jos tietää, ettei ota enää yhteyttä?), kuvan saamisen jälkeen sopii tapaamisen, peruu sen viime tingassa ja väittää ottavansa yhteyttä (ei ota, halusi vaan kuvan)...

Kauhean hiljaisia asiakkaita en ole tavannut uudelleen, tulee jotenkin vaivaantunut olo niiden seurassa. Muista huonoista kokemuksista olen kertonutkin, joten en viitsi toistaa. Asiakkaita kotiin viedessäni on ollut aina kamalaa, pitää vilkuilla sivuilleen, ettei tule kavereita ja tuttuja vastaan ja valitsen aina sellaisen reitin, että sen mahdollisuus vähenisi. Onneksi en törmännyt keneenkään. Kaupassa viidenkympin seteleillä maksaessani yritän vaihdella kassoja, ettei kassaneidit alkaisi ihmetellä itsekseen miten aina maksan niin isolla rahalla. Viimeksi pari päivää sitten piti kaverille valehdella, mistä olen saanut sen kokoisia seteleitä. Kirkkain silmin vastasin mielestäni hyvin luontevasti tekaistun vastauksen ja kaikki hyvin.

Money money money, must be funny...

Konkreettinen raha. Käteinen. Siitä lähtien kun aloitin huoraamisen, aloin käyttää käteistä joka paikassa. Hyvä etten ole unohtanut tilini salasanaa, jos pitäisi mennä automaatilla käymään. Olen ainoastaan kerran uskaltanut viedä pankkiin erittäin pienen osan palkastani, sillä pelkään niiden alkavan kysellä alkuperiä. Toki olen googlannut asiasta ja ei näin pienistä summista kai yleensä ole tapana kysellä. Ja jos kysyvät, olen keksinyt että sepustan myyneeni omaisuutta. Onhan se tavallaan totta? ;)

Epäilyttää kuitenkin säilyttää kotona niin isoa summaa rahaa mitä minulla nyt on. Mitä jos joku tekee kotiratsian (taas näitä asioita, jotka ovat todennäköisesti toteutuu -listalla melko kaukana kärjestä...) ja löytää ne? Mitä jos joku tulee ja ryöstää? Jos joku kaveri näkee ne vahingossa ja ihmettelee? Ja en jaksa käyttää käteistä niin kauaa, että saisin kaiken tuhlattua. Lisäksi on asioita, joita ei vaan voi maksaa käteisellä, niin olisi kivempi, että koko omaisuus olisi tilillä. Aion viedä kohta toisen kerran rahaa pankkiin eläissäni, seuraavan kerran ajattelin joulun jälkeen "joululahjarahoja" tallettaa. Haluan eroon noista rahoista, ne on vaan näkyvä todiste muistuttamassa minua siitä, mitä olen tehnyt. Olen kyllä tehnyt niinkin, että jos joku kaveri on tarvinnut lainaan rahaa, olen lainannut käteistä ja saanut sen tililleni myöhemmin. Onko tuo nyt sitä rahanpesua sitten? Lisäksi jos olen saanut jotain muuta kautta rahaa, olen aina toivonut ne suoraan tilille, ettei kertyisi vielä enempää käteistä. On muuten aika outo tunne pitää käsissään enempää kuin paria sataa kerralla! Oikeastaan se tuntuu hyvältä. Tyydyttävältä. Tämä huoraus on tavallaan ollut minulle kuin peli, taso kerrallaan, miten nopeasti voin edetä tasolta toiselle, saavuttaa tietyn summan, seuraavan, mikäs seuraavaksi olisi tavoitteena. Se on tuonut tiettyä tyydytystä. Rahaa vastaanottaessa on tullut hyvä mieli, kun pääsee taas etenemään. Melko nopeasti pahimman rahapulan yli päästyäni ajatusmaailma alkoi mennä tuohon suuntaan, ja ehkä on hyvä, että lopettelen.

Kerroinkin jo jotain viime kerrasta edellisessä postauksessa. Oli todella kiihottavaa huomata, että aikuisella miehellä on bokserit niin märät kuin toisella poikaystävälläni ennen ekaa kertaa. Melkein pelkästä suutelusta ja pienestä koskettelusta! Iltaan kuului ruokaa, panemista ja saunomista. Juttelimme myös sen verran, että molemmista paljastui paljon uutta ja jännää toisillemme. Miehestä paljastui herkempi puoli, kun kertoi miten ihanaa on, että silitän häntä ja haluaa vaan olla mun läheisyydessä. Mitään tarrautuja -viboja ei kuitenkaan tullut. Hän ehdotti myös yöksi jäämistä, ja melkein harkitsin sitä vakavasti, mutta minulla oli seuraavana päivänä aikaisin menoa ja en oikein tiedä mitä asiasta olisin ajatellut. Se olisi ollut jo jotain muuta kuin mitä olen tähän touhuun ajatellut. En olisi saanut lisärahaa, olisin saanut toki hellyyttä ja olisi ollut ihan kiva nukkua toisen kainalossa, mutta alkaako se mennä liian läheiseksi? Minun motiivini on kuitenkin pitää hauskaa ja saada rahaa, ainakin tietoisena motiivina? Kyllähän minä voisin kaikin mokomin jäädä yöksi, mutta haluaisin tietää, mikä sen määritelmä olisi? En halua antaa ilmaiseksi, koska se tuntuu jostain helvetin syystä naurettavalta tässä kohtaa. Jos jäisin ilmaiseksi, en olisi enää maksullinen, sitten minä olisin tavallinen nuori nainen vanhemman miehen kainalossa, miksi?. En osaa selittää, mutta ristiriitaisia tunteita herättää.

Ihastus on edennyt vähäsen, mutta ei me vieläkään puhuta seurustelusta. Valitettavasti hän on ehkä kehnoimpia esileikin harrastajia, mitä olen tavannut... Luulen, ettei hän ole koskaan edes nuollut naista ja minä rakastan suuseksiä. Tässä riittää nyt totuttelua. Pieni ääni päässä yrittää keksiä tekosyitä, miten voisin jatkaa huoraamista tuon vakkarin kanssa, koska saisin parempaa seksiä ja esileikkejä... Onneksi ollaan niin alussa, että ehkä hän oppii, jos "koulutan" vähän ja hän saa kokemusta lisää... Mutta harmillista miten tuntee itsensäkin niin epävarmaksi, kun toinen antaa niin ristiriitaisia merkkejä. En ole nyt tuon viime kerran jälkeen huorannut ollenkaan, joten en osaa sanoa mitä teen kun mahdollinen keikka ilmenee. Tavallaan tämä asian päätös on ilmassa, vasta sitten voin sanoa lopettaneeni, kun teen tietoisen päätöksen siitä, enkä jätä asiaa vaan ilmaan, että jos vaikka... Jos joku etsii moraalia, niin tältä sivulta sitä ei ainakaan löydy.

Millainen oikeasti olen sängyssä?

Tuli mieleen viimeisin keikka, josta en ole vielä kertonut mitään. Vakkarin kanssa oli mukavia hetkiä. Ehkä mainittavin seikka on se, että hän sanoi pitävänsä yhä enemmän vaan pelkästä olemisesta minun seurassani ja vieressä, ei pelkästä seksistä. Minua tietysti tyydyttää se, että olen saanut hänet noinkin pikkusormen ympärille. Rakastan sitä. Huomaamisen arvoista on myös se, että suutelimme älyttömän paljon, aivan kuin vastarakastuneet.

Ennemmin lueskelin joitain huorien juttuja pitkän kaavan illoista, joihin kuuluu jutustelua viinilasin ääressä, saunomista ja hierontaa. Naureskelin niille, että niin varmaan, tuollaistako muka tapahtuu, ei ainakaan noin usein! Mutta nyt minäkin olen päässyt kokemaan samat jutut. Kaikkihan noista varmaankin unelmoi, ettei tarvitsisi panna rähjäisiä miehiä, vaan saisi ruokaa ja silitystä. Kovin monille niitä kuitenkaan tapahtuu, kai.

Illan aikana toteutui eräs oma pieni fantasia, jota kukaan muu mies ei ole pystynyt tekemään. Ihanaa tämä homma juuri tuon takia, että saa kokeilla ja kokea kaikenlaista! Huomasin myös, että olen paljon itsevarmempi "töissä" kuin silloin, kun siviilissä kahden keskisessä toiminnassa. Keikalla uskallan olla viettelevä, kiusoitella kaikin tavoin... tavallisesti en niitä oikein uskalla tehdä, sillä pelkään näyttäväni tyrkyltä, epäaidolta ja huoramaiselta. Hassua? Keikalla saan ottaa ohjat käsiini, siinä tavallaan on sivussa se käsitys, että minä vien, ja mies nauttii. Tavallisesti pelkään olevani liian päällekäyvä. Ehkä pelkään, että poika nauraa, mitä oikein yritän, ei sinun tarvitse esittää mitään... Ehkä yksi syy siihen on se, että eksäni sanoi minulle juuri niin, että "ei sun tarvi mulle mitään esittää", en edes muista mitä silloin tein, riisuin puolihuolimattomasti vahingossa liian huoramaisesti? Tuo taitaa ehkä olla suurin syy, sen jälkeen jostain syystä hävetti. Toisaalta kumpi on oikea minäni, viettelevä (vai sisäistänkö tuolloin vain huoran roolini niin hyvin, että se tuntuu oikealta?) vai hiljaisempi, ei-niin-päällekäyvä (vai onko yhteiskunnan käsitykset "nainen on alistuva ja antaa, ei saa" vaikuttanut siihen, etten uskalla muuta tai että minusta tuntuu väärältä)? Tuntuu kauhean ristiriitaiselta. No, onneksi sentään on ollut keikkaa niin saan käyttäytyä molemmin tavoin! Mutta en minäkään kaikkien asiakkaiden kanssa pysty olemaan viettelijätär, ainoastaan tutumpien.

Unelmakeikka kaikin tavoin lukuunottamatta sitä, etten saanut ekstrarahaa lisäajasta. Eli voiko tätä laskea? Hahah, kaippa. Ehkä kerron tarkemmin koko illasta myöhemmin...

Ymmärsin muuten tuota edellistä kappaletta kirjoittaessani, että yksi fantasioistani taitaa olla se, että viettelen miehen täysin, kiusaan ja laitan käsirautoihin (no ei ne käsiraudat niin välttämättömät ole). Se vaan istuu sohvalla, ihailee ja on kyrpä kovana. Riisun seksikkäästi ja pyllistän hieman tarjoten herkulliset näkymät. Otan suihin, kiusoittelen ja ratsastan, MUTTA ilman sitä tunnetta, että se ajattelee, että yritän olla jotain muuta kuin olen. Se on ongelmallisin juttu. En pääse yli siitä ajatuksesta, että mahdollinen poikaystävä ajattelisi, että yritän leikkiä jotain huoraa jos tekisin noin. Pitää miettiä tuota vielä, ehkä voisin joskus kertoa tuosta, jos joku kysyy onko minulla fantasioita. Jos se vaikka etenisi sitten luonnollisesti.

Olen muuten tyytyväinen siihen, että poistin ilmoituksen. Hiljaa hyvä tulee.Tämähän olisi sitä paitsi hieno päätös huoraamiselle, jos tämä jäisi viimeiseksi keikaksi? En kuitenkaan usko, että tuo jää viimeiseksi, mutta ainakin jäisi hyvä mieli tavallaan asiasta.