Ja taas mentiin... Tosin vain kerran.

Kerroin tuossa ennemmin kesäsuunnitelmistani. Olin siis muuttanut mieltäni hieman myönteisempään suuntaan, josko sitä taas tekisi muutaman keikan. Ehkä tämän takia myönnyin vakkarin pyyntöön, kun sellainen sattui kohdalle. Joo, niin minun piti lopettaa ja kaikkea, mutta tämä olikin nyt vaan tällainen yhden kerran comeback ja en ole jatkamassa enempää.

Pitkän tauon jälkeinen ensimmäinen keikka tulikin yllättäen erittäin nopeasti. Pikkuviestittelyä, halu seikkailla ja sopivasti yhteensopivat aikataulut - hups. Joten miksi ei? Tapasin siis sen parhaan vakkarin, jonka kanssa tein viimeisen keikan ennen taukoa. Tapaamisen sovittua alkoi mielessä pyöriä ajatukset, kuten osaanko enää? Miltä se tulee tuntumaan? Miten pystyn olemaan rento, mitä kaikkea pitääkään ottaa huomioon taas? Meneeköhän keikka ihan penkin alle, jos olenkin liian tuttavallinen tai etäinen tai outo? Kuinka päällekäyvä minun pitää olla vai pitääkö minun antautua viettelylle? Mitkä ovat huoran ja vanhan tuttavan osuudet tässä tapaamisessa? Mitä hän odottaa minulta? Mitä jos minua alkaa kyllästyttää toisen panon kohdalla, en varmaankaan voi ilmaista sitä? Siinähän se ero tässä hommassa vähän onkin, yhden yön panon ja seurustelukumppanin kanssa voi sanoa, että hei, ei tämä nyt oikein suju, tai en jaksa enää, mutta huorana on vaan oltava hiljaa vaikkei huvittaisi, koska sinut on maksettu? Kuinka epäkohteliasta olisi ilmaista, että riittää jo, jos iltaan kuuluu paljon muutakin, kuten syömistä, hengailua ja niin edelleen? Varmaankin ei-suositeltavaa. Päätin jaksaa kaiken, mitä eteen tulee. Oli taas hieman sisäistettävää, miten tämä homma meneekään, älä siis ala kuvitella, että jos sinut on maksettu, voit alkaa kitisemää miten ei jaksa... Tapaaminen sovittiin kuitenkin niin, ettei seksi ole täysin pääosassa. Näitä miettiessäni kuitenkin samalla mietin jo meidän tulevia hetkiä, sillä viime aikainen seksielämä oli ollut aika laimeaa ja oikeastaan odotin vakkarin intohimoista tyyliä käyttäytyä sängyssä.

Kaikki menikin paremmin mitä osasin kuvitella ja oli täysin luontevaa, ihan turhaan mietin kaikkea. Ennen tapaamista annoin hänelle oikean puhelinnumeroni, sillä en jaksanut kaivaa huoraluuria tämän takia ja tarkkailla milloin viestiä tulee. Tämä varmaan kertoo jo, että luottamus on meillä vahva. En olisi kyllä voinut kuvitellakaan viime kesänä, että antaisin jollekin, joka käy huorissa ja maksaa minulle, oman puhelinnumeroni! Oikeastaan keikka ei tuntunut edes keikalta. En jaksanut esittää mitään, vaan kerroin rehellisesti mitä olen viime aikoina tehnyt ja samalla henkilökohtaisesta elämästänikin ja myös vastapuoli tuli kertoneeksi asioita. En vaan osaa kuvitella, että olisin huora tuon keikan takia (joka olen, koska otin rahaa tuosta), sillä tuo ei tuntunut yhtään siltä! Ihan kuin vanhoja tuttuja tai jotain fuckbuddyja ja kaikki meni minun ehdoillani. Ihan kuin hän olisi halunnut varmistaa, etten vaan tee mitään, mitä en halua. Tosi outoa samalla. Olin siis taas yön yli.

Katsoimme leffan, jonka hän oli käynyt vuokraamassa iltaamme varten (tosi hassua... tuosta tuli mieleen joku teini-ikäisten kuherteluilta, mutta jotenkin tuli tosi suloinen ja sympaattinen fiilis), söimme ruokaa ja join pari lasia viiniä. Saunoimme. Ja tietenkin harrastimme seksiä, mikä tuntui jostain syystä hirveän hyvältä. Olin kyllä ollut puutteessa, mutta on hän hyvä sängyssäkin. Oli jotenkin todella rentouttava ilta, normaalista poikkeava ja sai jotenkin vapauttaa itsensä seksuaalisesti... (sai olla ihan rauhassa "porno" eikä tarvinnut pelätä, että toinen nauraisi, että olisin liian tyrkky tai yritän liikaa... olisi kyllä hienoa tuntea samoin suhteessa, mutta jostain ihmeen syystä tunnen, että minun pitäisi olla silloin hirveän siveellinen enkä uskalla olla yhtä rohkea. Jo on kumma...). Yön nukuin huonosti, sillä jotenkin se oli vaan outoa ja ei ollut oma sänky. Aamulla jäin nukkumaan, kun hän lähti käymään töissä. Siis töissä jättäen minut sänkyynsä(!), eli olin ihan yksin hänen asunnossaan. Ihmettelin tuota aika kauan, miten hän kykenee luottamaan minuun noin paljon. Minähän voisin vaikka ryöstää hänet ja karata? Eikä hän edes tiedä oikeaa nimeäni (en usko, että hän noteerasi, että annoin oman numeroni...) tai vaikken olisi antanutkaan oikeaa numeroa, niin hänen olisi ollut todella vaikea selvittää mihin hävisin hänen omaisuutensa kanssa, haha. Ainakin olisin voinut kaivaa kaikki hänen kaappinsa ja lukea salaisia asiakirjoja. Tyydyin kuitenkin vaan nukkumaan ja hänen poissa ollessaan kävin pesemässä hampaat ja kurkkasin vessan kaappiin (aika pahis). Hän tuli pian takaisin ja söimme aamupalaa, vielä kerran seksiä ja kotiin. Ainut asia, mikä särähti korvaan oli kun hän lauetessaan  huudahti "voi -huoranimeni-!". Palautti jotenkin maan pinnalle, että missä mennään vai luuleeko hän todella sen olevan oikea nimeni? Mutta voin kyllä rehellisesti sanoa, että tuo oli varmaan mukavin keikka ikinä ja raha oli pelkkää ekstraa. Ihmisenä hän on erittäin mukava ja hänen kanssaan on helppo olla. Olen miettinyt monesti, miksi hän maksaa seksistä, mutten ole koskaan uskaltanut kysyä sitä häneltä. Veikkailisin, että ei tarvitse tuhlata aikaa naisen metsästykseen baarista, kun hän ymmärtääkseni on varattu.

Kotiin tullessani istuin hetken hiljaa ja kelasin tapahtunutta. Miten tuollainen voi uhata mielenterveyttä (niin kuin joku minulle blogissa on kommentoinut), jos itse tykkää asiasta? Mietin myös keikan ja tavallisen seksisuhteen eroja. Ennemmin en ole istunut noin kauaa hiljaa paikallani keikan jälkeen. Ei tuntunut pahalta, väsytti kylläkin mutta olin kai aivan tyytyväinen. Menin kuitenkin suihkuun ja ensimmäistä kertaa varmaan ikinä keikan jälkeen, kuurasin saippualla koko vartalon normaalia huolellisemmin. Tuntui, että minussa oli vieras tuoksu ja halusin normaalin tutun tuoksun takaisin. Ilmeisesti tuo oli sittenkin jotenkin normaalia rasittavampi keikka, kun oli pitänyt monta kuukautta taukoa. Hassua, sillä asiakas oli kuitenkin miellyttävin tyyppi kaikista. Epänormaalia käytöstä oli myös se, että menin seuraavalla viikolla shoppailemaan ja tuhlaamaan rahoja. En ole ennemmin noin tehnyt, mutta nyt koin, että minun pitää tuhlata ne. Kerta kaikkiaan aika monia tunteita herättävä tapahtumarysä. Emme sopineet mitään seuraavasta näkemisestä, mutta en aio enää keikkailla tänä vuonna. Mielestäni ei ole hyvä, että tekisin tätä "tyhjän" takia, eli tuhlaisin rahat vaatteisiin tai muuhun suht' tarpeettomaan. Vaikka toisaalta voisin tavata häntä ihan vaan seksin takia...

Mutta asiasta toiseen. ILOISIA UUTISIA, alkuperäinen suunnitelmani kesälle toteutuu! Olen odottanut tätä niin pitkään, ihanaa! Joten en siis ole tekemässä b-suunnitelmaa, että huoraisin kesällä, voitte siis rauhoittua. Ei sekään mielestäni paha olisi ollut, jos olisin sinkku kesällä. Huoraamattomuus on kuitenkin sen kannalta parempi, sillä haluan kunnon suhteen tuon yhden tyypin kanssa, jota olen tässä tapaillut. Mutta nyt on ihan uudet tuulet tulevana kesänä, jännittävää!

Eli taisi tälle vuodelle olla tuo yksi keikka vaan.

Nyt elän taas sitten niin kuin kaikki muutkin, "kunnolliset ihmiset", niin kuin tein jo nelisen kuukautta tässä välissäkin. Tämä nyt oli vähän tällainen pieni lipsahdus. Kirjoitan tätä juttua pari viikkoa myöhässä, mutta nyt kun ajattelee koko tapahtunutta, niin ei kaduta yhtään ja positiiviset fiilikset on jäänyt. Outoa tämä elämä.

Sinulle, joka luet blogiani

Väärinkäsitysten oikaisemiseksi ja selvennykseksi:

Huoraaminen on pahasta. Älä ikinä aloita tai kokeile. Se pilaa terveytesi niin fyysisesti kuin henkisesti. Tekee sinusta moraalittoman ja alttiin väkivallalle. Huoraaminen on kamalaa, sinulle tulee psyykkisiä ongelmia ennemmin tai myöhemmin. Pilaat tulevaisuutesi, maineesi, ruumiisi. Olet saastunut, pelkän rahan perässä juoksija. Joudut todennäköisesti hoitoon, kun lopulta pimahdat ahdistuksissasi. Et tunne enää kehoasi omaksi ja itket yöt läpeensä, miten halpa ja nöyryytetty olet. Vaikka seisoisit koko päivän suihkussa keikan jälkeen, et saa iholtasi pois niitä likaisia sormenjälkiä ja hikipisaroita, jotka syöpyivät sinuun litistyessäsi toisen alle. Etkä varsinkaan saa sitä likaista oloa viemäristä alas. Menetät ilon ja kiinnostuksen seksiin, etkä kykene enää normaaliin rakasteluun. Minäkuvasi naisena pilaantuu, etkä osaa enää suhtautua tavallisesti seksiin. Et kykene enää nauttimaan seksistä, sillä koet ahdistusta kaikkeen seksuaalisuuteen liittyen, koska huorasit. Et usko kenenkään rakastavan sinua oikeasti, omana itsenäsi. Älä ikinä kokeile. Vaikka jotkut kirjoittavatkin blogia huoraamisesta, vähättelevät he ongelmiaan elleivät kerro rehellisesti siitä, miten heidät raiskattiin jo toisen kerran keikalla. Oikeasti he ovat ihmisraunioita, sisältä pelkkää tyhjää. Vaikka joku kirjoittaakin huorablogia, se ei ole yllytystä huoraamiseen, MUISTA TÄMÄ. Silloin on jo liian myöhäistä, kun itket terapeutille kolmatta vuotta putkeen, miten olet kadottanut ihmisarvosi, haluat kuolla ja alapääsi on ihan väljähtänyt rajusta seksistä. Tämä tapahtuu sinulle, jos huoraat. Et enää koe olevasi arvostettu, vaan alistettu naisparka, jota lihavat psykopaatit panevat vängällä, ja et voi tehdä mitään vaikka sattuu. Lisäksi, jos otat rahaa vastaan seksistä, kadotat elämäsi oikean jumalan ja materia vie sen paikan. Annat sielusi saatanalle harrastettuasi seksiä rahasta, palvelet materiaa ja muita saatanallisia paheita. Olet täysin hukassa, ja tunnelin päässä oleva valokin on sammutettu kustannussyistä. Siinä sitten kuolet nuorena parantumattomaan sukupuolitautiin ilman ystäviä, jotka ovat kaikonneet tuollaisen halvan ja likaisen huoran luota. Huoraaminen ei koskaan ole ainut vaihtoehto. Huoraaminen on aina kärsimystä, vaikka kuvittelisit mitä. Miehet käyttävät säälimättä sinua, eivät arvosta, kohtelevat kuin maan alinta saastaa, etkä voi vaikuttaa siihen, ketä panet. Säästä itsesi. Huoraaminen on aina naista alistavaa, rikollista ja vaarallista kaikissa sen mahdollisissa muodoissa, sillä raha, minkä otat vastaan tekee sen.

EN YLLYTÄ/KANNUSTA/KEHOTA KETÄÄN BLOGILLANI HUORAAMAAN.