lauantai 10. marraskuuta 2012

Money money money, must be funny...

Konkreettinen raha. Käteinen. Siitä lähtien kun aloitin huoraamisen, aloin käyttää käteistä joka paikassa. Hyvä etten ole unohtanut tilini salasanaa, jos pitäisi mennä automaatilla käymään. Olen ainoastaan kerran uskaltanut viedä pankkiin erittäin pienen osan palkastani, sillä pelkään niiden alkavan kysellä alkuperiä. Toki olen googlannut asiasta ja ei näin pienistä summista kai yleensä ole tapana kysellä. Ja jos kysyvät, olen keksinyt että sepustan myyneeni omaisuutta. Onhan se tavallaan totta? ;)

Epäilyttää kuitenkin säilyttää kotona niin isoa summaa rahaa mitä minulla nyt on. Mitä jos joku tekee kotiratsian (taas näitä asioita, jotka ovat todennäköisesti toteutuu -listalla melko kaukana kärjestä...) ja löytää ne? Mitä jos joku tulee ja ryöstää? Jos joku kaveri näkee ne vahingossa ja ihmettelee? Ja en jaksa käyttää käteistä niin kauaa, että saisin kaiken tuhlattua. Lisäksi on asioita, joita ei vaan voi maksaa käteisellä, niin olisi kivempi, että koko omaisuus olisi tilillä. Aion viedä kohta toisen kerran rahaa pankkiin eläissäni, seuraavan kerran ajattelin joulun jälkeen "joululahjarahoja" tallettaa. Haluan eroon noista rahoista, ne on vaan näkyvä todiste muistuttamassa minua siitä, mitä olen tehnyt. Olen kyllä tehnyt niinkin, että jos joku kaveri on tarvinnut lainaan rahaa, olen lainannut käteistä ja saanut sen tililleni myöhemmin. Onko tuo nyt sitä rahanpesua sitten? Lisäksi jos olen saanut jotain muuta kautta rahaa, olen aina toivonut ne suoraan tilille, ettei kertyisi vielä enempää käteistä. On muuten aika outo tunne pitää käsissään enempää kuin paria sataa kerralla! Oikeastaan se tuntuu hyvältä. Tyydyttävältä. Tämä huoraus on tavallaan ollut minulle kuin peli, taso kerrallaan, miten nopeasti voin edetä tasolta toiselle, saavuttaa tietyn summan, seuraavan, mikäs seuraavaksi olisi tavoitteena. Se on tuonut tiettyä tyydytystä. Rahaa vastaanottaessa on tullut hyvä mieli, kun pääsee taas etenemään. Melko nopeasti pahimman rahapulan yli päästyäni ajatusmaailma alkoi mennä tuohon suuntaan, ja ehkä on hyvä, että lopettelen.

Kerroinkin jo jotain viime kerrasta edellisessä postauksessa. Oli todella kiihottavaa huomata, että aikuisella miehellä on bokserit niin märät kuin toisella poikaystävälläni ennen ekaa kertaa. Melkein pelkästä suutelusta ja pienestä koskettelusta! Iltaan kuului ruokaa, panemista ja saunomista. Juttelimme myös sen verran, että molemmista paljastui paljon uutta ja jännää toisillemme. Miehestä paljastui herkempi puoli, kun kertoi miten ihanaa on, että silitän häntä ja haluaa vaan olla mun läheisyydessä. Mitään tarrautuja -viboja ei kuitenkaan tullut. Hän ehdotti myös yöksi jäämistä, ja melkein harkitsin sitä vakavasti, mutta minulla oli seuraavana päivänä aikaisin menoa ja en oikein tiedä mitä asiasta olisin ajatellut. Se olisi ollut jo jotain muuta kuin mitä olen tähän touhuun ajatellut. En olisi saanut lisärahaa, olisin saanut toki hellyyttä ja olisi ollut ihan kiva nukkua toisen kainalossa, mutta alkaako se mennä liian läheiseksi? Minun motiivini on kuitenkin pitää hauskaa ja saada rahaa, ainakin tietoisena motiivina? Kyllähän minä voisin kaikin mokomin jäädä yöksi, mutta haluaisin tietää, mikä sen määritelmä olisi? En halua antaa ilmaiseksi, koska se tuntuu jostain helvetin syystä naurettavalta tässä kohtaa. Jos jäisin ilmaiseksi, en olisi enää maksullinen, sitten minä olisin tavallinen nuori nainen vanhemman miehen kainalossa, miksi?. En osaa selittää, mutta ristiriitaisia tunteita herättää.

Ihastus on edennyt vähäsen, mutta ei me vieläkään puhuta seurustelusta. Valitettavasti hän on ehkä kehnoimpia esileikin harrastajia, mitä olen tavannut... Luulen, ettei hän ole koskaan edes nuollut naista ja minä rakastan suuseksiä. Tässä riittää nyt totuttelua. Pieni ääni päässä yrittää keksiä tekosyitä, miten voisin jatkaa huoraamista tuon vakkarin kanssa, koska saisin parempaa seksiä ja esileikkejä... Onneksi ollaan niin alussa, että ehkä hän oppii, jos "koulutan" vähän ja hän saa kokemusta lisää... Mutta harmillista miten tuntee itsensäkin niin epävarmaksi, kun toinen antaa niin ristiriitaisia merkkejä. En ole nyt tuon viime kerran jälkeen huorannut ollenkaan, joten en osaa sanoa mitä teen kun mahdollinen keikka ilmenee. Tavallaan tämä asian päätös on ilmassa, vasta sitten voin sanoa lopettaneeni, kun teen tietoisen päätöksen siitä, enkä jätä asiaa vaan ilmaan, että jos vaikka... Jos joku etsii moraalia, niin tältä sivulta sitä ei ainakaan löydy.

6 kommenttia:

  1. Siis ootko lopettamassa vai et? Kun lukee tätä uusinta kirjoitustasi, tuntuu ettet ole. Valinta sekin, kaikkea hyvää

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oon lopettelemassa. Jos nyt jotain pitää määritellä, niin "tauolla" siihen asti, kunnes vakkarilta tulee kutsu ja mietin sitten, mitä teen. Kunhan täs muistelin menneitä.

      Poista
  2. Nää sun jutut on parasta markkinointia. Missä sä ilmoittelet, ett vois varata maksullisen ajan? "Peppe"

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ilmoittele enää missään, oon siitäki kirjottanu tää enkä ota uusia asiakkaita.

      Poista
  3. Pakko kommentoida kun meni aika hyvin tässä aamuyö kun luin sun koko blogisi läpi. Ja pari muutakin samasta aiheesta :D en ole koskaan oikeen lukenu kenenkään blogeja tai ole ollut millään tapaa kiinnostunut. Saatika sitten aiheesta josta olen koko yön lukenut :) Mutta todella koukuttavaa !!! :) Aivan mahtavaa!
    Toivottavasti asiat kääntyy sulle parhain päin ja itse tiiät parhaiten mikä tuntuu hyvältä, vaikkei tunteet ja järki matkustakkaan samassa junassa, on hyvä kuunnella molempien kuulutukset.. itse kuulen paremmin ne ensimmäiset, asiassa kuin asiassa ;D
    -amppari

    VastaaPoista