Helvetin opintotukiuudistukset

Pistää jälleen kerran kiehumaan nuo suunnitelmat muuttaa opintotukea. Kyllä, tosi asia on se, että sitä pitäisi muuttaa, mutta ei näin! Mitäpä muutakaan siellä on suunnitteilla kuin tukikuukausien kiristämisiä, käyttöajan rajoittamisia tai pakolliseen lainanottoon painostamista. Miten ihmeessä aina, kun on kyse opintotuesta, suunnitelmat ovat tuollaisia? Ajatellaan aina yhteiskunnan "parasta", eli opiskelijat pitää saada laiskottelemasta äkkiä työelämään, mitään ylimääräistä rahaa heille ei tule antaa, ryyppäävät juopot sen vaan ja gradu saisi olla valmiina mieluiten heti, ennen kuin on ehtinyt edes sisälle korkeakouluun. Tilastot näyttävät huonolta ja pitää verrata muihin maihin, ja työelämään äkkiä porukkaa. Tässä ei ajatella ollenkaan opiskelijoita, ihan kuin me olisimme jotain yhteiskunnan pohjasakkaa, jota yhteiskunta joutuu hampaita kiristellen tukea, mieluiten niin vähän kuin mahdollista. Kyllähän me elämme pyhällä hengellä, noin viiden opiskeluvuoden aikana ei tarvitse rahaa käyttää kuin ruokaan ihan minimaalisesti, sillä samanaikaisesti jaksaa kyllä opiskella, pitää ihmissuhteita yllä, pysyä järjissään ja tulla toimeen pelkällä makkarasopalla. Maitoa sen kanssa ei juoda, senkin hinta kun taas nousi kuten kaikki, myös opiskelijoiden vitutuskäyrä.

Lainaa ja lainaa. Minun puolesta voitaisiin sitten leikata reippaasti myös maahanmuuttajien tuista (näitä tarinoita on aika mukavasti kuullut, millaisia summia he välillä saavat), samoin muiden sossupummien tuista ja antaa heille myös tavallaan pakollinen lainaosa tukeen. Jos opiskelijat pärjäävät kuussa esimerkiksi alle satasella mikä jää vuokran jälkeen, niin mikseivät myös muut tuilla elijät? Kaikki tuet lainallisiksi hei, kukaan ei saa enää mitään ilmaiseksi ja kaikki pitää maksaa takaisin! Jos opintotuki vaihtuu esimerkiksi malliin, että kolmena ensimmäisenä vuonna saa tukia, ja siitä loput vuodet ovat lainallisia, voin kertoa ainakin omalta kohdaltani, että aika paljon alkaa taas huoraaminen kiinnostaa. Herkimpiä ahdistaa varmasti valmistua lainataakan kanssa.

Tukikuukausien kiristäminen ei nyt ainakaan ole fiksua. Kun ne loppuvat loppuvaiheessa, pitää elääkseen lähteä töihin ja sekös nyt ainakin hidastaa valmistumista. Sotii täysin sitä tarkoista vastaan, minkä takia tätä ehdotetaan. Miksi juuri opiskelijoiden pitää repiä itsensä moneen paikkaan, opiskella ensin päivällä, lähteä illalla töihin ja sitten nukkumaan. Missä välissä tehdään itsenäisiä töitä, jotka kuuluvat korkeakouluopiskeluun? Kyllä taas ollaan matkalla siihen, että pappa betalar -ihmiset pärjäävät, koska vain rikkaat ovat hyviä ihmisiä. Köyhät ovat tyhmiä ja se on niiden oma syy, kun eivät ole rahoissaan. Näin ollen se on oikein, että he kärsivät, yrittävät opiskella ja työskennellä samaan aikaan ja saavat kaikessa rauhassa menettää järkensä - mieluiten ei, senkin seuraukset kun tulevat ikävästi maksamaan. Niin jos nyt sattuu töihin pääsemään ja yrittämään, niin eipäs innostuta liikaa, verottaja haluaa heti viedä ylimääräiset pois, jos unohtaa tulorajat. Jos nyt edes löytää työpaikan, ei niitä kaikille riitä.

Voin kertoa, että ainakin minulle opiskelu on sen verran rankkaa, ettei minulla olisi aikaa olla oikeissa töissä sen lisäksi monta päivää viikossa pimahtamatta. Tieto kun ei kotiudu pääkoppaani sillä, että vietän yhden luennon ajan luentosalissa, sisäistän asian eikä sitä tarvitse kerrata. Lisäksi haluan todellakin valmistua viidessä vuodessa, joten suoritan yli 60 op vuodessa. Siinä saa koulussa istua aika paljonkin, varsinkin jos on pakollisia läsnäoloja. Jos vielä harrastaa mitään vapaa-ajan aktiviteetteja (järjestötoimintaa, omia harrastuksia, mitä näitä nyt olisi), niin ei siinä montaa tuntia jää työaikaa, jos haluaa nukkuakin tarpeeksi. Opiskelijoille saakin mielestäni nostaa hattua siinä, miten hyvin he priorisoivat ajankäyttönsä. Tällä hetkellä ainakin olen onnellinen siitä, että pystyn keskittymään pelkästään opiskeluun. Tämän mahdollistaa viime kesän "kesätyöt" ja osittain jotenkin vielä järjellinen opintotuki.

Tässä valossa huoraaminen on ihan helvetin hieno idea. Jos joudun siihen tilanteeseen, että joudun opintojen ohella työskentelemään, valitsen huoraamisen. Ajallisesti vähän aikaa vievä ja taas voi jatkaa opiskelua. Kesätöiksi voin harkita "oikeitakin" töitä, silloin on aikaa istua töissä kaiket päivät, vaikkei toki houkuttaisi. Myönnän, että huoraamisen myötä en enää mielelläni tekisi muita töitä, ne kun vaikuttavat niin raskailta verrattuina huoraamiseen. Vähän pelottaakin, että huoraus tulee olemaan liian helppo vaihtoehto. Kakaramaisesti voisin vielä syyttää yhteiskuntaa siitä, miten se pakottaa opiskelijan huoraamaan elääkseen, kun opintotuki ei riitä. Totuus kuitenkin on, että aina on muita vaihtoehtoja. Niin on tässäkin tapauksessa, aika paljonkin. Omapahan on valinta ollut.