-Lipsautukset eivät ole olleet lähellä, mutta joskus humalassa puhuessani seksistä kaverini kanssa, olen ollut lähellä lipsauttaa, että olen ollut reilusti vanhemman miehen kanssa kuin oma ikäni. Sitten olen vaan vaihtanut puheenaihetta tai kertonut nopeasti muuta, sillä muuten olisi tullut lisäkysymyksiä ja ihmettelyä mikä tämä tapaus on. Yleensä kuulumisista puhuessa jaarittelin opiskeluista, ei kukaan kiinnittänyt sen kummemmin huomiota, mihin aikani oikeasti on kulunut. Kerran oli myös lähellä piti -tapaus, kun olin keikalla ja se vähän venyi, enkä katsonut kelloa. Olin sopinut tapaamisen kaverin kanssa, niin se oli soittanut jo perään ja saavuin sitten myöhässä ilman mitään hyvää syytä, joten selitin, että olin yhden säädön luona treffeillä. Tietysti lisäuteluita tuli, mutta kerroin, että kerron sitten myöhemmin. Huorista ja tästä touhusta puhuessa on vaikea pysyä tarpeeksi hiljaa aiheesta, ettei herätä liikaa kysymyksiä tietämällä liian tarkasti asioista.
Tein hommaa kuitenkin aika lyhyen ajan, jolloin olin suurimmaksi osaksi kesälomalla aktiivisimman ajan. Se oli ehkä siksi helppoa, kun ei silloin oikein ollut mitään muuta tärkeää menossa. Jos jatkaisin huoraamista nyt ja opiskelisin samalla, niin tulisi se kyllä olemaan vaikeampaa aikataulujen takia.
Ilmoitatko tai kirjoitatko sexwork:n sivuilla ja millä nimimerkillä?
-En ilmoita enää missään, koska olen lopettanut. Huoratessani ilmoittelin vaan yhdellä sivulla, joka ei ollut Sexwork. Sinne ilmoituksen laittaminen tuntui niin pelottavan ammattimaiselta. Tuntui, että olen niin amatööri, etten kehtaa... Jos asiakkaat odottavat sitten jotain ammattitaitoista hupakkoa, jolla on verkkosukkahousut jalassa, hahah! Helpompi oli laittaa ilmoitus toiselle sivustolle, missä vahingossa voitiin luulla tavalliseksi seuran etsijäksi. Siinä tuntui olevan vielä mahdollisuus selitellä, että "en mä mitään huoraamista harrasta, kunhan muuten vaan", jos olisi sattunut joku tuttu kohdalle ja tunnistanut kuvauksesta tai kuvasta. Omistan kyllä nimimerkin sexworkiin, mutten ole koskaan kirjoitellut sinne mitään ja enää ei onnistunut kirjautuminenkaan kun tämän innoittamana kokeilin.
Mitä
luulet tulevan mahdollisen tulevan miehesi ajattelevan entisestä
elämästäsi?
-Minulla on kiltin tytön imago
, joten asia olisi varmasti järkytys. Nykyisessä suhteessa saattaisi olla niin kova järkytys, että miehen täytyisi ajatella ihan uudestaan koko suhdetta ja kenen kanssa se oikein onkaan. Se muuttaisi sen koko käsityksen minusta. Ei varmaan villeimmissä unissakaan uskoisi minun tehneen tuollaista. Asia on kuitenkin jo niin hyvin unohtunut minulta, että olen jopa unohtanut tämän blogin välillä, haha. Huoraamisjutut ovat niin syvällä kaapissa ja unohtuneita, ettei niillä ole oikein mitään kontaktia tähän päivään. Siksi ei pelota, että se joskus paljastuisi miehelle. Minusta ei edes tunnu, että olisin tehnyt sellaista. Siksi jopa ajatus siitä, että mies saisi tietää, tuntuu niin absurdilta etten pysty edes kuvittelemaan sitä. En kuitenkaan koskaan ole kertomassa menneisyydestä kellekään, joten ei voi kuin veikkailla.
Onko se mahdollisesti jopa pahempi pala miehelle, kuin se
naiselle että mies on käynyt joskus huorissa?
-Ihan varmasti on pahempi pala, koska yleisen mielipiteen takia mies kun panee naisia on se kova jätkä, mutta nainen tehdessään niin on jakorasia. Huora on vielä enemmän jakorasia ja käyttöesine, jos kärjistetään. Huoriin liittyy myös myytti, ne tuntuvat etäisiltä verkkosukkahousuissa kadun varrelta pyllisteleviltä ulkomaalaisilta, joita näkee leffoissa. Huorissa käyvä mies on taas ihan tavallinen suomalainen mies, joita näkee joka puolella. Sitten kun paljastuu, että joku tavallinen opiskelijatyttö on ollut huora, on se vaan liian suuri ristiriita.
Miten olet käyttänyt ansaitsemasi rahat?
-Arkipäiväisiin asioihin. Ruokaan suurimmaksi osaksi. Ostin myös uuden tietokoneen, koska vanha oli niin heikossa hapessa jo. Tietokoneen lisäksi en hirveästi ostanut asioita, joista olisi näkynyt se, että minulla on rahaa. Ruoka on kuitenkin sen verran kallista nykypäivänä, että jos haluaa syödä monipuolisesti eikä ole mitään muita tuloja, niin ei ole vaikeaa kuluttaa siihen euroja. En matkustellut, hankkinut autoa tai mitään muutakaan, koska en kuitenkaan tienannut niin paljoa, että olisi pystynyt tuollaista elämäntyyliä ylläpitämään. Kun käytti tällä tavalla rahat, oli niistä iloa hieman pidempään kuin pari kuukautta. Nyt täytyy kyllä myöntää jo, että olen kuluttanut kaikki huoraamalla saamani rahat ehkä muutamaa satasta lukuun ottamatta.
Muuttuiko suhteesi rahaan huoraamisen myötä?
-Hetkellisesti kyllä. Määrän kasvaessa ne olivat vaan seteleitä, joita laskeskelin ja ajattelin, että vielä pari keikkaa niin tulee uusi pino. En kokenut enää suurta onnea tai iloa, jos sain vanhemmiltani lahjaksi 50e, sillä minullahan oli niitä kotona kyllä. Se ei tuntunut enää miltään. Nykyään on suhde taas palautunut ennalleen ja voi että sitä riemua, jos saan 50 euroa! Sehän on ihan älyttömän suuri summa. Rikkaimmilla ollessa sitä jotenkin sokeutui. En silti tuhlannut niitä, muistutin ehkä enemmän Roope Ankkaa... Setelipinot kertoivat määristä ja tavoitteista. Raha oli vaan leikittelyä. Pinoa olisi halunnut vaan kasvattaa ja leikittelin ajatuksella, pystyisinkö saamaan kokoon tietyn määrän rahaa...
Luin
koko (melkein :D) koko blogisi kerta heitolla ja pakko nyt heti sanoa
et itse olen sitä mieltä että huoraaminen on ammatti siinä kuin vaikka
opettajakin. Haluaisin tietää eikö asia vaivaa sinua? Myyt itseäsi
halvalla miehille, etkö tunne inhottavia tunteita?
-Ei vaivaa. Olen luonteeltani todella hyvä olemaan stressaamatta, elän rennosti ja ajattelen, että asiat kyllä menevät painollaan. Siksi olen hyvä olemaan miettimättä tuollaisia. Olen ihan sinut sen asian kanssa, mitä olen tehnyt, joten ei vaivaa. Elämän asenteellani on varmaan tekemistä asian kanssa. Se on nyt mennyttä, ja ilman sitä olisi tullut ongelmia taloudellisesti pärjäämisen suhteen. En tunne inhottavia tunteita. Olen ehkä sillä tavalla kiero, että tykkään leikitellä ajatuksella vietellä vanhempi mies, kiusata sitä, antaa nautintoa ja olla tuhma. Huoraamisessa pystyi toteuttamaan tuota. Jos ei tykkää ajatuksesta, niin varmasti tuntuu inhottavammalta. En oikeastaan pysty kuvitella, miksi tuntisin inhottavia tunteita, kun kerran tein kaiken omasta tahdostani.
Eikö pelota että asiat saattavat vaikuttaa tuleviin
parisuhteisiin tai jopa mielenterveyteen sillä lailla ettet vain en
yksinkertaisesti pysty elämään itsesi kanssa enää?
-Ei ainakaan sisältä päin. Ulkoa päin on tietysti olemassa mahdollisuus, että joku entinen asiakas joskus nolaa minut nähdessään julkisella paikalla tai alkaa vainota, mutta pidän sitä epätodennäköisenä. Kun olen sinut asian kanssa ja miettinyt asiaa, niin se ei vaivaa minua niin, että tulisin hulluksi.
Pidän itseäni vahvana ihmisenä. Olen nyt hyvässä suhteessa, oikeastaan ihan unelmasuhteessa, missä seksikin toimii. En huomaa yhtään mitään, että huoraaminen olisi vaikuttanut minuun tai kykyyni rakastella. Rakastan seksiä, varsinkin nyt, kun on löytänyt oikean ihmisen. En keksi mihin muuhun huoraaminen olisi saattanut vaikuttaa. En tietenkään voi puhua itsestäni 20 vuoden kuluttua, jos maailma romahtaa silloin yhtäkkiä niskaan ja ahdistun kaikesta menneestä.
Mistä löytäisin huoran, ilmoitteletteko jossain?seksiä tekis mieli
-Ilmoitteleehan ne. Kun googlettelee hetkisen niin luulisi löytyvän helposti.
Kiitos kysymyksistä! On kulunut yllättävän monta kuukautta viimeisestä päivityksestä, mutta syksyni on ollut niin täynnä kaikkea, etten vaan ole ehtinyt keskittyä tähän asiaan. Tämän pienen tauon aikana olen kyllä todennut, että kun seuraavan kerran rahat loppuvat, en huoraa. Aion ottaa kylmästi vaan pelkän opintolainan, jos se vaan on mahdollista. Johtuu lähinnä siitä, että seurustelen ja olen laiska. Vaikken seurustelisi, tuntuisi huoraamisen aloittaminen kovin työläältä enkä enää uskaltaisi ehkä tehdä sitä. Lähinnä maineen takia ja piirit on kuitenkin aika pienet loppupeleissä.
-Pelottaisi, miten raha menettäisi arvonsa. Pelottaisi, että kyynistyisin niin paljon, etten uskoisi enää ollenkaan vilpittömään välittämiseen ja rakkauteen ehdoitta. Jos ajatellaan asiakas päivässä -tahtia, niin ettei se vaikuttaisi mitenkään minuun, olisi varmaan 2-3kk se raja. Mutta jos saa pitää vaikka viikon taukoja välillä, niin kai puoli vuottakin menisi. Minähän pidin huoratessa välillä puolentoista viikon taukojakin, ja se oli aivan mukavaa. Ei tullut tunnetta, että teen tätä pakolla tai se olisi pakkopullaa. Mutta jos minulla pysyisi tunne siitä, että teen sitä vapaaehtoisesti ja pidän siitä, niin kyllähän homma varmaan toimisi. Se, että omistautuisi pelkästään huoraamiselle tuntuu kuitenkin epäterveeltä. En kykenisi itse unohtamaan ainakaan kaikkea muuta. Elämässä pitää olla ystäviä, harrastuksia ja tekemistä huoraamisen vastapainoksi. Olisi kyseessä nyt sitten mikä tahansa ammatti, niin burnout siinä tulee, jos liikaa sille omistautuu. Jos huoraisin sattumanvaraisesti, vaikkapa kerran kuussa, voisin jatkaa hommaa kolmekin vuotta. Varmasti seksi muuttuisi vain pelivälineeksi liiallisuuksissa. Alkaisi varmaan peilata itseään liikaa sen ammatin kautta. Ei ehkä kykenisi enää erottamaan siviiliminää ja huoraminää, minkä minä ainakin haluan tehdä, kun huoraaminen olisi niin vahvasti arkipäiväisessä elämässä mukana.
Huora sosiaalityöntekijänä ja päivän piristeenä. Tätä otsikon ensimmäistä osaa joutuu ilmeisestikin usein sietämään työssä ilman lisäkorvauksia GFE:stä ja se lisää työn taakkaa. Onko eteen tullut koskaan päinvastaista tilannetta? Sinulle on jäänyt keikan jälkeen selvä tunne siitä, että asiakas on selvästi tullut onnellisemmaksi keikkasi jälkeen ja hänen elämänsä olisi kenties parempi ainakin päivän loppuun asti?
-On tullut, vakkarin kanssa pitkällä keikalla. Yksittäisten asiakkaiden kanssa ei pienessä ajassa ole ehtinyt sen kummemmin jutella tai piristää muuten kuin panemalla. Vakkari laittoi ihan viestiäkin vielä jälkeen päin, miten nyt on paljon pirteämpi olo. Minua ei asia vaivannut, sillä tulin itsekin hyvälle tuulelle! En ole kokenut päivän piristeenä olemista mitenkään rankkana tai ärsyttävänä, koska sitä ei ole tapahtunut niin paljoa.