Ihan ensimmäinen huorakerta

Huomasin tuossa, etten ole tainnut kertoa ensimmäisestä huorauskerrastani paljon mitään, ainakaan tarkasti. Näin jälkeen päin huomaa, että silloin kyllä jännitti todella paljon.

Löysimme netin syövereistä toisemme, ja tapaaminen sovittiin. Osoitteen sain vasta samana päivänä, kun oli tapaaminen. Googlasin sen tietenkin heti, samoin asiakkaan sähköpostinkin ja puhelinnumeron. Enää en näin tee, taisi olla vaan pari ensimmäistä asiakasta kun olin jännittynyt ja supertarkka. En löytänyt mitään erityistä ja ajattelin, että aina voin juosta ovelta karkuun jos tilanne sitä vaatii. Tapaamista aloin jännittää jo 3 tuntia ennemmin. Kävin suihkussa, sheivasin tarkasti joka paikan, rasvasin, meikkasin todella nätisti ja laitoin hiuksia puoli tuntia. Nyt naurattaa, sillä olen selvästi laiskistunut. Nykyään en tee välttämättä samanlaista meikkiä, en rasvaa itseäni tai sheivaa ylitarkasti sääriäni. Ei ole kukaan kuitenkaan valittanut. Samoin valmistautumiseen menee n. 20min, jos pitää ihan tyhjästä aloittaa, etten ole meikannut esimerkiksi koko päivänä. Kävin vessassa sata kertaa, ettei siellä tarvitsisi ja pesin hampaani. Olin valmis tuntia ennen sovittua aikaa ja seilasin pitkin kämppääni.

Alusvaatteet valitsin tarkkaan, se oli toisaalta helppo valinta, sillä outoa kyllä, naiseksi en omista montaakaan paria samaa sarjaa olevia ylä- ja alaosaa. Mietin hirveästi vaatetustani, ja päädyin ehkä ihan pikkuisen huoramaiseen, musta minihame ja ihan kiva yläosa. Ajattelin, pitäisikö laittaa korkokengät, mutta sitten aloin ajatella, että kaikki pian näkevät lävitseni mihin olen matkalla. Pakkasin laukun valmiiksi, liukuvoide, kumit, osoite, huorakännykkä ja sateenvarjo. Psyykkasin itseäni, että sieltä tulee vastaan ylipainoinen, rumalta haiseva ja ällö mies, ja olin valmistautunut panemaan. Vihdoin kello näytti siltä, että voisi lähteä. Laitoin vielä pienen ripauksen liukkaria valmiiksi kotona.

Matkaan meni arvioitua lyhyempi aika, ja yritin viivytellä osoitteen lähistöllä. Saavuin lopulta paikalle hieman etuajassa ja oven avasi rauhallisen oloinen mies. Olin positiivisesti yllättynyt, sillä ei hän näyttänyt yhtään miltään pervolta, haha. Olin miettinyt paljon sitä, mitä oikein teemme oikeasti, kun saan takin pois. Alammeko suudella heti, istunko keittiöön hetkeksi vai mitä. Taisin näyttää hieman hukassa olevalta, joten mies komensi riisumaan ja riisui myös itsensä. Oli outoa heittää heti kaikki vaatteet pois, ilman mitään esileikkiä tai tuollalailla komennuksesta. Takin riisumisesta ehkä 2 minuuttia, niin olin jo alusvaatteillani. Mies nuoli melko kauan minua, jonka jälkeen pikainen pano. Sitten ihmettelin, että siinäkö se nyt oli. Kostuin ihan normaalisti, mutta en sen kummempaa tyydytystä saanut. Taisimme toistaa saman vielä, ja lopulta mies päästi minut lähtemään hiukan ennen määräajan loppua. Lähdin pois ja mies kehui paljon. Kotimatkalla oli aika uskomaton olo, minä oikeasti otin seksistä rahaa äsken! Ja miten nyt tuntuu edelleenkin siltä, että olen sama tyttö, mikä pari tuntia aikaisemmin. Missä itku, katumus, itsesyytökset? Ihan kuin olisin kaupassa käynyt, ei tunnu yhtään sen kummemmalta. Tuntui tosi helpottavalta -siitä syystä, että nyt pääsin ostamaan ruokaa puolilla juuri saaduista huorarahoista ja ei tarvitse enää olla nälkäinen! Huorakeikka unohtui todella nopeasti, kun pääsin kotiin tekemään luksusruokaa ja vatsan täyteen. Ja täytyy nyt vielä mainita, että kävin ensin kaupassa ja sitten vasta siellä kuuluisassa suihkussa, haha.

Aaaw ihanaa, en malta odottaa!

En malta odottaa, tapaaminen vakkarin kanssa tulossa... Ja tämä on se paras vakkari, jonka kanssa sängyssä on niin mahtavaa. Luvassa nyt vihdoinkin sitä viiniä ja jotain hyvää ruokaa, ei kuivaa pitsaa ja lidlin siideriä. Maalailen mielessäni kuvia siitä, miten pöydällä on kynttilöitä, taustalla soi jokin musiikki... No niin! Tuskinpa sentään. Kuka nyt jaksaisi järjestää noin kuumat treffit jollekin huoralle. Varmaan perusruokaa ja ei nyt niin ihmeellistä. Olen ihan tärinöissäni! Ihmettelin joskus, miten kukaan voi ihastua asiakkaaseen, mutta jos tällainen on huoran kohtelu, niin en ihmettele. Olen silti jyrkästi sitä mieltä, että minä en ihastu! Siitähän saan rahaa, että olen vain huora. Vaikka ihastuisinkin, pidän sen ehdottomasti omana tietonani, pitäähän tässä jokin ammattifiksuus (mikä se sana on mikä tähän sopisi, en millään saa sitä päähäni!) ammattilogiikka? ammatti ööö?

Jotkut pitävät yhden illan juttuja tunteettomina, ja sanovat, etteivät voisi koskaan harrastaa seksiä ilman tunteita. Kyllä minä ainakin ehdin illan aikana hetkeksi ihastua siihen toiseen, tai tunnen seksuaalista viehätystä. Enhän nyt muuten lähtisi kenenkään luo? Kyllä siinä aina pieni tunne on, pitää siitä yhdenkin illan jutusta hieman pitää. Sama juttu asiakkaiden kanssa. En ihastu niihin, mutta kyllä minua mielllyttää heidän ulkonäkönsä, pidän heitä seksuaalisesti viehättäväni tai viihdyn heidän seurassaan. Hassua, mietin jo nyt miten pukeudun tuolle tapaamiselle.

Pidin taannoin taas taukoa menkkojen takia ja nyt panettaa. Olen kyllä lukenut, että monet panee niidenkin aikana käyttäen jotain sienitamponia, mutta minua ei kyllä kiinnosta. Kamala sotku ja tuntuu epämiellyttävän vääränlaisen liukkaalta. Kyllä sitä ehtii sänkyyn, vaikka pitääkin muutaman päivän vapaata... Ihan rentouttavia sitä paitsi nuo "lomapäivät", näen normaalia enemmän kavereita kun ei illalla ole mitään muuta. Opiskelu alkaa kohta ja ihan alun perinhän minun piti tehdä tätä touhua ainoastaan tämän kesän. NOH, niiiiiiiiinpä niin! En kyllä ole lopettamassa tätä, on niin kivoja vakkareita, en ole saanut ihan niin paljoa rahaa kasaan mitä ehkä ajattelin kesän alussa, ja kyllähän tätä pystyy koulunkin ohessa tekemään. Eli toisin sanoen, olen tainnut jäädä koukkuun. Olisi kyllä outoa, jos nyt pitäisi lopettaa.

Tapaan kohta taas ensimmäisen asiakkaani, joka on vakkarini. Olemme tavanneet jo kolme, vai neljä kertaa ja alkaa ehkä vähä tympiä... Liian ennalta-arvattavaa ja turvallista tekemistä, mutta helppoa näin ollen. Tykkään juuri siitä, että saa tavata uusia kasvoja ja kokea kaikkea uutta. Aluksi pidin häntä hyvin harmittomana, mutta nyt on alkanut ällöttämään, muistan jo hänen asuntonsa hajunkin...
Olen huomannut, että tapaamiset pyörivät kyllä vakkareiden ympärillä lähinnä. Tämän takia asiakaslukuni ei esimerkiksi ole kuin...  no, olen vähän ollut huono pitämään kirjaa, mutta noin 20. Viisaimmat ovat ymmärtäneet olla kysymättä, saako jotain rahallista alennusta kun on tuttu. No ei todellakaan, miten halvalla sitä pitäisi oikein päästä panemaan! Ainut alennus mitä annan, on ajan venyminen, jos minulla on kivaa ja en sitä etukäteen mainosta. Ja tätähän ei tapahdu yleensä ikinä milloinkaan melkeinpä. Toiset kuulemma eivät tykkää vakkareista, sillä silloin joku saattaa päästä heitä liian lähelle. Asiakkaani onneksi ymmärtävät olla kyselemättä henkilökohtaisuuksia ja minun mielestäni tämä homma toimii kivasti. Oikeastaan tämä on just kivaa näin, vähemmän riskejä kohdata sekopäitä ja vähemmän ihmisiä, jotka tietävät tästä. En halunnutkaan koskaan olla huora, jolla on ollut tai tulee olemaan satoja asiakkaita.

Mitenkäs nämä "sairaslomat"?

Äh. Minulla oli ilmeisesti hiiva, johtuen siviilielämän tapahtumista. Luultavasti stressistä. Ärsyttävää! Piti vähän miettiä, voiko nyt tavata ketään asiakkaita... Tosin kondomia käytettäessä ei asiakas varmaan mitenkään kärsi, mutta ei ne kyllä voi nuolla... kai. Olin yrittänyt juoda paljon piimää ja kulkea ilman alushousuja (googlettelun tuloksena löysin näin hienoja vinkkejä...) En ole oikein perehtynyt noihin hiivalääkkeisiin. Olisiko pitänyt ilmoittautua "sairaslomalle" vai jatkaa vaan huoraamista? No, otin sitten yhden vakkarin vastaan ja ilmeisesti paneminen auttoi, sillä hiiva loppui kuin seinään sen jälkeen! Eihän se hirveän raju ollut, mutta kun asiakas alkoi sormettamaan, päästiin kyllä äännähdyksen pienestä kivusta, en niinkään nautinnosta. Nyt taas kaikki hyvin täällä päin maailmaa.

Tapasin ensimmäisen kerran asiakkaan suuremmasta kaupungista kuin tämä, ja täytyy myöntää, että ennakkoluuloja oli. Ehkä sen takia, sillä kuvitelmieni mukaan suuremmasta kaupungista löytyy enemmän huoria, laatuvalikoimaa, hintaeroja... Ainakaan hinta ei ollut asiakkaalle mikään, eli ilmeisesti suuremmissa kaupungeissa myydään myös paljon kalliimmalla. Taidan olla aika keskitasoa. Ja asiakas kehui paljon touhun jälkeen! Jos hän on käynyt enemmänkin huorissa, mitä voisin kuvitella, niin oli kiva kuulla kaikki ne kehut. Nähdään luultavasti uudelleenkin, niin kivaa oli! Matkalla hän totesi hassusti, että ymmärtää jos minua ei huvita (?!), olin ihan ihmeissäni. En kai nyt tekisi tätä hommaa jos ei huvita, tai ymmärrän että välillä ei "huvita" mutta ei tämä koskaan kamalaa ole ollut. Kyllä minä ainakin toivon, että kaikkia, jotka omasta valinnastaan huoraavat, huvittaisi. Ja tämän asiakkaan nähdessäni alkoi sitä paitsi heti panettamaan, oli positiivinen yllätys. Hän myös nuoli vähäsen peppua. Se oli ihan mielenkiintoista, sillä olen joskus miettinyt miltä se tuntuu, mutta en niin paljoa ole halunnut että olisin pyytänyt sitä. Tässä hommassa on kyllä kiva, kun saa kokeilla kaikkea uutta! Vielä ainakin kimppa kokematta, sitten olisi jännää tyydyttää itseään toisen katsellessa ja ja ja noh, alussa olin ehdottomasti sitä mieltä, että harrastan vain tavallista seksiä. Nyt kun on tullut kokemusta, eikä asiakkaiden tapaaminen jännitä enää oikeastaan tippaakaan, voisin suostua roolileikkeihin ja pukeutumiseen. En kuitenkaan alistamiseen. Ulos en viitsi lähteä hommailemaan, ei ole kivaa jos joku tuttu yllättäisi. Näin kesällä on tullut muutamakin pyyntö touhuista "luonnon helmassa, olisi kivaa jos joku näkisi". Joo, tosi kiva jos vaikkapa kouluni professori löytäisi meidät.

Ei kiitos mielellään -tilanteet

Olet ollut huora. Kaikki sujui hyvin, sait rahaa ihan mukavasti, vältyit taudeilta ja olet ok menneisyytesi kanssa. Nyt, vuosien jälkeen törmäät asiakkaaseesi tilanteessa, jossa et olisi sitä arvannut.

Olet vanhempainillassa. Ala-asteen opettajana olet pitämässä oppilaiden vanhempien kanssa juttutuokiota. Olet nielaista kahvin väärään kurkkuun, kun pikku-Matin isukki saapuu paikalle. Hän, joka halusi panna sinua peppuun tuhannen voltin voimalla, mielellään ilman kondomia. Nyt opetat pikku-Mattia, olet unohtanut kaiken ja kunniallinen nainen. Pikku-Matin isukista ei vaan tunnu hyvältä, että opettajana toimii huora. Tai kenties hän haluaa ottaa uusinnan. Mielellään siinä opettajan pöydällä, kiitos.

Kauan odotettu hääpäiväsi koittaa. Unelmamies ja unelmapäivä, kakku tismalleen samanlainen kuin siinä tietyssä häälehdessä, josta sen bongasit jo vuosia ennen tätä päivää. Ennen kirkkohäitä teidän täytyy sopia papin kanssa, mitä hän puhuu. Saavut paikalle innoissasi kertomaan suunnitelmiasi, ja kappas, pappi on entinen vakkarisi. Nyt ei ole ehkä ensimmäisenä Jumala tai häät mielessä, kummallakaan.

Olet löytänyt elämäsi tarkoituksen, haluat presidentiksi. Tiukka presidenttikilpa, gallupit povaavat tiukkaa kisaa. Kiertuetta ympäri maata tehdään ja kierrät pitkin maita ja mantuja. Rovaniemellä poikkeat aamutuimaan kaupassa ostamassa banaaneita, ja törmäät iltalehden otsikkoon "ostin seksiä presidenttiehdokkaalta". Parissa minuutissa olet Suomen puhutuin julkkis. Vaihtoehtoisesti olet saanut kiristyspuhelun kolme päivää ennemmin. "Maksa 15 000 tililleni, niin ollaan sujut ja otsikoita ei tule".

Monta kuukautta upeaa seurustelua, ja koittaa päivä, kun on aika kohdata poikaystäväsi vanhemmat. Jännität päivää, valitset vaatteet huolella ja olet kuulustellut poikaystävältäsi tarkkaan, millaisia hänen vanhempansa ovat. Auton kaartaessa pihaan, huomaat jo kaukaa, että anoppisi mies onkin asiakkaasi. Ja oho, itse asiassa poikaystäväsi vanhempi velikin. Kaikki varmasti toivovat teille kaikkea hyvää, pitkää suhdetta. Kahvipöydässä on jostain syystä erittäin kiusallinen tunnelma. Anoppi itse on oikein mukava.

Olet baarissa kavereidesi kanssa baaritiskillä. Olkaasi koputetaan, ja entinen roikkuja-asiakkaasi huutaa sinulle jotain. Olet pelästynyt, etkä kuule musiikin yli mitään, ja kysyt mitä?. "Huoraatko vielä?!", huutaa asiakkasi juuri, kun musiikissa tulee hiljaisempi hetki. Ei varmaan ole selvää, kuka on tomaatti ja minkä värinen se on.

Hrr. Mutta onko otsikoissa ollut tällaisia tilanteita? Ei oikeastaan, eli ihmiset pysyvät kai hiljaa ja unohtavat. Joka tapauksessa, kaikki mikä vuotaa julkisuuteen, on vaan muutama prosentti siitä kaikesta kurasta ja luurangoista kaapissa. Luotan siihen, että pysyn salassa ja olihan nuo tilanteet hieman liioiteltujakin ;)

Asiakkaisiin törmääminen vapaa-ajalla

No eihän tämä mikään miljoonakaupunki ole, mutta olen arvellut, etten tule asiakkaisiin törmäämään huorakeikkojen jälkeen. Tähän mennessä olen törmännyt jo kahteen pienen ajan sisällä, mikä on ehkä paljon vähäisestä asiakasmäärästäni. Ensimmäisen kerran näin asiakkaan kaupungilla tyttökaverinsa (?) kanssa, ja oli ihan nätti tapaus. Oli hämmentävää, ja tuijotin kenties muutaman sekunnin liian pitkään heitä, mutta he eivät kai huomanneet. Olin ihan muissa ajatuksissani menossa kaverin luo, kun asiakas osuu näkökenttään ja saa ajatukset sekaisin. Toinen kerta sattui kauppajonossa, kukas muukaan siinä viereisessä kauppajonossa olikaan kuin asiakas vaimonsa kanssa. Mieleen tuli heti kiusallinen keikka, asiakkaalla ei meinannut seisoa ja oli aika onnetonta menoa. Välttelin katsomasta heihin päin, mutta huomasin että asiakaskin tunnisti minut. Hieman arvioivasti ehkä katseli minua päästä varpaisiin, mutta eleettömästi. Katseemme myös kohtasivat muutaman sekunnin ajan, molemmat ilmeettöminä kuin ketkä tahansa vieraat. Vaimo ei ollut kovin pahannäköinen ikäisekseen, mutta aika kulahtanut pariskunta. Mitäköhän ajatteli, olisi ollut jännää tietää.

Kauppajonossa alkoi tuntua hieman iljettävältä. Asiakas muiden ihmisten seassa näytti vanhalta ja raihnaiselta, johon en mielellään koskisi. Piti ensin katsoa hieman tarkempaan, olemmeko me todellakin panneet. Tuossa vaiheessa ei tuntunut kivalta, tuntui pahalta, ällötti. Olin ihan toisissa ajatuksissa, intoilemassa viikonlopun suunnitelmista ja pam!, taas ajatukset jossain huoraamisessa. Muuten pystyn unohtamaan erittäin hyvin sen, mitä teen, mutta kauppajonossa ei ole kiva muistaa, että olen huora. En todellakaan jää tähän kaupunkiin, kun valmistun. En halua törmätä asiakkaisiin myöhemmällä iällä, haluan unohtaa ne. Hetken ajan tuntui hermostuneelta ja hämmentyneeltä, mutta kyllä muutaman tunnin jälkeen unohdin kohtauksen. Pelottaa, että alkaa mennä huonoon suuntaan tämä touhu. Kohta pelottaa kävellä terassien ohi, ja nähdä siellä kolme asiakasta ja jos nekin huomaisivat minut. Tuli myös mieleen, että entä jos olisin kuuden vuoden päästä kauppajonossa mieheni ja lapsen kanssa, ja asiakas tulee vastaan. Kiusallista! Oikeastaan ehkä pahimpia tämän homman haittapuolia, kesken kaiken muun tulee asiakas ja saa minut muistamaan mitä me tehtiin, millä hintaa. Kun en ole huoraamassa, en halua muistaa huoranneeni!

Huoraamista suunnitteleville: mieti, miltä tuntuisi, jos vuosien huoraamisen jälkeen olet onnellisesti naimisissa, kolmen lapsen äiti ja kaikki hyvin. Kauppajonossa ruokaa ostaessasi törmäätkin entiseen asiakkaaseesi, joka on takana jonossasi ja hymyilee pervosti. Muistat, että asiakkaalla oli pieni muna, hengitys haisi tupakalta ja hän oli hiljainen. Nyt olet miehesi kanssa onnellinen, hän ei tiedä mitään. Kassahihnalle nostaessasi tiputat maitopurkin, kun huomaat ja tajuat, kuka se siellä takanasi onkaan. Et voi välttyä niiltä muistoilta. Vuosien jälkeen mieleesi palaa kaikki se, mitä teit. Ehkä kadut, ehkä et. Mutta haluatko kokea tämän, mieti sitä. Eikä tämä nyt ole vielä oikein mitään, mitä jos tulevan työpaikkasi pomo onkin vanha asiakkaasi. Näistä kauhuskenaarioista voisi tehdä oman postauksensa, taidan alkaa suunnitella.

Vakkarit, ai että tykkään niistä

Tuli yllätyskeikka eräältä, jota en ehkä uskonut tapaavani enää. Olimme nähneet kerran ennemmin, silloin mies oli ensimmäistä kertaa huorissa. Nyt tuli toisen kerran ja hehkutti miten upeaa oli ollut ensimmäisellä kerralla. Myönnän siis olevani syypää taas jälleen varatun miehen koukuttamiseen huorissa käyntiin. Mutta seksi oli mahtavaa! Toiseksi paras tyyppi tuon "unelmaseksiä" -kirjoituksen tyypin jälkeen. Tuota panisin varmaan ilmaiseksikin, kroppa kiva ja mukava kolmekymppinen muutenkin. Tykkään sopia tapaamiset parin päivän päähän, niin saan rauhassa luoda fantasioita tapaamisesta, nytkin olin märkänä heti kun ensimmäiset suudelmat vaihdettiin. Tämä ei jaksanut tyydyttää minua tällä kertaa niin paljoa kuin ensimmäisellä, mutta ei se haitannut. Seksin mahtavuuteen vaikuttaa muuten se, miten läsnä ihminen on. Katsooko silmiin ja miten elehtii, jokin sellainen rauhallinen intohimo hehkuu tyypistä... Olisin halunnut viettää kauemminkin aikaa tuon kanssa, mutta harmi kun oli niin lyhyt aika. Aika perusmeininkiä, pelkkää panemista, mutta hyvää sellaista ja tuntui tosi hyvälle!

Olen huomannut tässä hommissa, että minua kiihottaa tuhmien puhuminen. Entiset poikaystäväni eivät tainneet koskaan puhua tuhmia. Onko se sitten tavallisempaa kuiskia huoralle, että sillä on ihana pillu ja miten kovana olen, kokeile. Minä haluaisin sellaista myös parisuhteessa. Olen muuten päättänyt, että kun alan seurustella, jätän nämä hommat. Tai no, voisin ehkä näitä kahta kivaa vakkaria tapailla... Myönnän, että tämä homma on saanut pettämiskäsitykseni sekaisin. Tuskin enää tuntuisi miltään, vaikka panisin muita seurustellessa, en varmaan saisi edes huonoa omaatuntoa. Pelkäänkin, etten tule koskaan osaamaamaan olla uskollinen parisuhteessa, en ole ennemminkään osannut. Jotkut varmaan ajattelevat nyt, että vitun huora. Niin, sehän nyt kyllä muutenkin tavallaan olen...

Sain ehdotuksen kimpasta, minä ja kaksi miestä. Ajatus kiihottaa, mutten ota peppuun, joten en tiedä miten sitten tehtäisiin. En myöskään tiedä, minkä hinnan laittaisin hommalle. En ole harrastanut kimppoja ennemmin, mutta laitetaan ajatus muhimaan.

Yleiset luulot pistää kiehumaan...

Eksyin taas lukemaan keskustelupalstoja, joilla keskusteltiin varsinkin opiskelijoiden huoraamisista. Virhe, alkaa aina ottamaan päähän. Todella monet väittävät, että opintotuilla pärjää. Opintolainasta sen verran, että minulla on periaatteet, miksi en tue sitä. No, riippuu kaupungista ja haluaako laihtua huonosti syödessään ja kuluttaa kaiken vapaa-aikansa kouluun ja töihin. Mutta eniten pisti ärsyttämään luulo, että "ne huorarahat ei mee ruokaan tai vuokriin, merkkivaatteita niillä pitää saada!!" En tiedä, kuulunko siis vähemmistöön, mutta minä en merkkivaatteita ostele. Kyllä suurin osa on mennyt ruokaan, pakollisiin menoihin tai säästöön tulevaa/tulevia lukuvuosia varten. Vaatteita yms muuta koristeellista olen ostanut huoraamisen aloitettua ainoastaan n. 250 eurolla, tuokin melkein puolen vuoden shoppailemattomuuden jälkeen. Ihan kiva saada uudet kengät, kun vanhoista tulee vesi läpi ja uusia kesävaatteita. En ole koskaan ollut merkkien perään, enkä ole naistyyppiä, jonka pitää saada merkkilaukku, arvoltaan tonni. Myönnän, että olen melko pihi. En osta vieläkään vaatteita, joita en olisi ikinä ostanut ennenkään hinnan takia. Suurin menoerä taitaa minulla tosiaan olla ruoka, nams. Baarissa olen kerran huoraamisen aloitettua tilannut seitsemän euron arvoisen drinkin, mitä en olisi ennemmin tehnyt ikinä. Jos opintotuki nousisi, en varmastikaan ostelisi merkkivaatteita enempää, ruokaan ne menisi. Näin varmaan monella muullakin.

Yleinen luulo tosiaan on, että kun huoraa, elää heti jossain miljonäärielämässä. Shampanjaa, limusiineja, minkkiturkkeja, palvelijoita, MERKKIVAATTEITA... Ehkä joku ammattihuora näin tekeekin ;) Opiskelijoista kovinkaan moni tätä touhua aktiivisesti tekee. Ilmeisesti nämä luulot perustetaan laskuihin, miten paljon tienaa, kun tekee tätä touhua joka päivä monta tuntia. Edelleenkin, ihmisiä on kyllä erilaisia ja minä olen vain yksi huora, en edusta yleistä mielipidettä tai yleistä huorakäsitystä. Totta toki on, että jotkut tekevät tätä siksi, että pitävät rahasta ja kaikesta mitä sillä voi ostaa. Minä halusin nyt kuitenkin tuoda yhden huoran mielipiteen esiin. Minua ei myöskään tarvi sääliä, "voi raukkaa, joutuu pakolla myymään itseään yhteiskunnan tähden". Omapahan on valintani, mutta myönnän, että tämä vaihtoehto ei olisi tullut mieleen, jos opintotuki olisi suurempi. Vaikka minulla on nyt tällä hetkellä sen verran rahaa, että selviäisin puoli lukuvuotta katsomatta ruokakaupassa hintoja, en osaa elää vanhaa elämää leveämmin. Olen aina ollut köyhä, köyhästä perheestä, enkä osaa kuvitellakaan, että tuhlaisin vaivalla ansaitsemani rahat johonkin turhanpäiväiseen, kuten ulkomaanmatkaan.

Kuuluisuuksia, hui

Huhhuh. En ole montaa kymmentä asiakasta kai vielä tavannut, mutta tulipa törmättyä yhteen Suomen kaavassa hyvin kuuluisaan. Ja keksin tämän vasta jälkeenpäin! Kotiin päästyäni googlasin nimen, kun laskeskelin huomioitani yhteen ja mitäs paljastuikaan... Uskomatonta, meinasin tukehtua pullaan. Nyt tuntuu myös helpottavalta, koska uskon ettei hänkään paljasta minua pahassa tapauksessa! Ei hän siis mikään presidentti ole, koska olisin muuten tunnistanut heti. Mutta minulle tuntemattoman alueen kuuluisuus. Olisin varmaan nielaissut juomat väärään kurkkuun, jos tyyppi olisikin televiseoa katsellessa välähtänyt ruutuun ja minulla ei olisi ollut asiasta mitään tietoa. Eikä ollut huono asiakas ;)

Myönnän, googlailen asikkaitani jos tiedän oikean nimen. Oikean nimen saatan löytää porraskäytävän taulusta, kenties jo yhteydenotosta valmiiksi, kotikäynnillä esillä olevista papereista, jotka ovat keskellä näkökenttää. En siis katso numeroita enirosta, auton rekkareita rekisterikeskuksesta tai kaivele toisten kaappeja. Jutellessa vaan tulee paljon vinkkejä ihmisestä, ja olen perus utelias ihminen. Enhän minä niillä tiedoilla mitään oikeastaan tee, kunhan ihmettelen yksikseni, ja tuntuu vapauttavammalta, kun tietää kuka toinen on. Jos jossain marginaalitapauksessa henkilö alkaa kiristää minua, onpahan minullakin jotain mitä käyttää vastaan. Olen löytänyt netistä mm. henkilöiden vaimojen kuvat ja nimet. Se on aika outoa tuijottaa kuvaa, jossa pariskunta hymyilee onnellisen näköisenä, miehen käsi naisen harteilla, ja minä tiedän, että mies on käynyt huorissa jo viimeiset kuusi vuotta. Tämä kuuluisuus mistä aluksi kerroin, ei siis ole ainut minkä olen löytänyt. Voi internet...

Huomasin, etten ole ajatellut huoraamista ihan loppuun asti. Tajusin, etten voi kenties osallistua tosi-tv-ohjelmiin (niin, nehän onkin tekemislistalla ykkösenä tosiaan...), hakea presidentiksi yms muuta julkista, sillä pelottaa, että joku asiakkaistani vuotaa juorut iltalehteen. Vai pitäisikö luottaa siihen, että ihmiset pysyy hiljaa? Kovin monella ei ole kyllä varaa sanoa mitään, vaimot ja oma elämä. Ehkä pysyttelen taviksena loppuelämäni.

Asiakasennätys: 4 päivässä

Tein eilen ennätykseni asiakkaiden määrässä yhtenä päivänä. Voin kertoa, että on ollut pitkä päivä ja nyt väsyttää. Vessan naulakossa roikkuu monta pyyhettä, reidet ovat kuin pitkän juoksulenkin jälkeen puutuneina ratsastamisesta ja vessan lattia ei ehdi kuivaa jatkuvasta suihkussa käymisestä. Toisaalta, jos suunnittelisi päivän hyvin etukäteen, kuusikin asiakasta mahtuisi hyvin... mutta kyllä alkoi jo väsyttää. Onneksi päivän viimeinen asikas oli aika symppis :)

Neljä miestä, kolme varattua ja yksi mamman poika, joka ei muuten saa. Oli kyllä ihan kiva päivä, täytyy myöntää, että tykkään tästä hommasta. Melko nuorella porukalla mentiin ja mukavilla tyypeillä. Mottoni on, että silloin pitää takoa kun rauta on kuumaa...

Asiakas nro 1, varattu, puolen tunnin aika ja jaksaa laueta kaksi kertaa erittäin pienen ajan sisällä, ja helposti. En ole ennemmin nähnyt kenenkään olevan noin kykenevä. Keikka oli erittäin helppo, mies ihan ok, n. 30v ja voisin tavata uudelleenkin.

Asiakas nro 2, mamman poika n.35v , jännittää ja touhusta ei meinaa tulla mitään. Tunti. Lähetti kuvan paidasta, mikä päällä saapuu tapaamaan minua.

Asiakas nro 3, vakkari ja varattu, 24v. Ottaa yhteyttä sopivaan aikaan ja päästään melkein heti hommiin. Oli hauskaa tunnin ajan, näemme taas joskus myöhemmin. Mukavaksi luokiteltava vakkari, vaikkei yritäkään tyydyttää minua mitenkään. Helppoa ja miellyttävää.

Asiakas nro 4, alle kolmekymppinen ensimmäistä kertaa huorissa oleva mies. Nuolee tosi hyvin ja minua panettaa. Mukava juttelukaveri, enkä häädä häntä heti ajan umpeuduttua ulos. Itse asiassa vähän venähtää, kun tykkäsin että oli seuraa, ja menikin melkein tunti ylimääräistä... Alan lipsua ajoissa, mutta myönnettäköön, että olen välillä kaverin tarpeessa. Jokin tyypissä sai kaikki sympatiat ja oli jotenkin mukavaa.

Semmosta. Meni hyvin, ja jokainen haluaa tavata myös myöhemmin uudelleen! Olen huomannut, etten enää jännitä. Olen myös muuttunut varomattomaksi, vaiko sitten urautuneeksi, kun en vaadi puhelinsoittoa jokaiselta ja mittoja. Täytyy myöntää, että minulle helpolla tavalla tuli ihan kiva tili täksi päiväksi. Helppo tapahan on jokaisen määriteltävissä, mutta helppoa se on, kun panettaa ja kierolla tavalla kiihottaa tavata tuntemattomia.

Takaisin maanpinnalle

Pitihän se arvata. Edellinen asiakas kun oli niin upea, että ajattelin häntä vielä illallakin nukkumaan mennessä, niin tämän aamuinen tapaus oli niitä kamalimpia... Onneksi oli vain puolen tunnin aika, luojan kiitos. Runsaasti hikoileva, saattaa johtua kelistäkin, mutta ällöttävää kun hikipisaroita tippuu virtanaan päälleni. Melko kokematon äidin poikahan sieltä tuli, ennen tapaamista jo ajattelin, että vähän erilaisempi tapaus. Kiltti kuitenkin ja käyttäytyi ihmisiksi, kiva. Seisokin kanssa ongelmia, yritystä puoliveltolla sisään, hurrikaanirunkkausta kortsun kanssa (oikeasti, kohta joku kerta tuolla tyylillä menee rikki...) ja sellaista sähläämistä. Minua panetti ennen tapaamista, mutta aika kiitettävästi kuivuin tuossa hommassa. Asiakkaan näkökulmasta huonohko keikka, runkkaa itse itsensä loppuun (kumma kyllä, pystyi kuitenkin laukeamaan?) ja huora näyttelee tykkäävänsä (no okei, kyllä ihan vähän tykkäsinkin oikeasti sen sormettamista). Olisi pitänyt arvata jo viestittelystä, että ihan kaikki matot ei taida olla vintillä suorassa, melko persoonallinen tapaus. En halua nähdä enää. Kiitän kuitenkin ylempää tahoa, etten ole kohdannut sairaita, raiskaajia, ryöstäjiä, maksamatta jättäneitä, paljaalla panijoita jne. Melko vähällä olen päässyt. Jälkeenpäin saamistani viesteistä päätellen kannattaa välttää näkemistä jatkossa, tuo asiakas selvästi kaipaa itselleen elämän kumppania ja kiintyy pian liikaa.

Blogin pitäminen on rentouttavaa. Olen tottunut purkamaan itseäni kirjoittaen tai puhumalla, mutta näillä jutuilla en halua omaa päiväkirjaani täyttää. Yleensä kaikista hassuista jutuista on kiva kertoa kavereille, mutta tästä en voi hiiskua kenellekään. Olisi niin kiva purkaa tunteita jollekin kaverille ja hehkuttaa hyviä panoja ja nauraa huonoille. Jonnekin tämä kaikki on pakko purkaa, tulisin hulluksi jos pyörittelisin näitä kaikkia juttuja vaan omassa päässäni. Ihan tyhmää, kun ei voi kertoa saaneensa parasta seksiä ikinä. Voisihan muunnella totuutta, mutta helpommalla pääsee, kun kuvittelee ettei mitään ole tapahtunut. En laske asiakkaitani esimerkiksi siihen lukuun, keitä olen pannut.

Unelmaseksiä!

Mistä tunnistaa tyytyväisen huoran ja hyvän panon? Huora jää yliajalle omasta tahdostaan ilman korvauksia, ei halua katsoa kelloa, poistuu hymyssä suin unohtaen, että sai jopa rahaa touhusta. En voi sanoa ku wau!

Kyseessä siis jo ennemmin tavattu asiakas, jo silloin se oli unelma. Sen jälkeen tulikin kompleksi, että pitäisikö minun olla joidenkin lahnojenkin kanssa, miksei kaikki voi olla samanlaisia... Nyt intoilin mielessäni tulevaa tapaamista jo muutama päivä etukäteen, ja oli sen arvoista! Jätin liukuvoiteet kotiin ja laittamatta, sillä panetti jo valmiiksi kovasti ja tiesin olevani ihan märkä kuitenkin. Asiakas on erittäin hyvä sängyssä, ottaa minutkin huomioon upeasti ja osaa sen, ystävällinen ja hauska. Anelin jopa mielessäni, että älä sano, että minun pitää lähteä heti... Ja päässä soi taas oma ääni "pane mua jo, täysiä!", mutta tyydyin inisemään. Ai että!

Emme käyneet toisiimme kiinni heti ovella, vaan yllättävän pitkän (minun mittakaavassa) jutustelun ja alkuistuskelun jälkeen aloimme vasta varovaisesti suudella. Suutelu sai aikaan jänniä kipinöitä, mitä ei ole koskaan tapahtunut asiakkaiden kanssa ja panetti ihan älyttömästi. Ihanan pitkien kiusoittelujen kautta mentiin makuuhuoneeseen. Tykkään tuollaisista aluista, tulee olo, että olisi ihastuksensa kanssa kahdestaan jännittäen, milloin toinen uskaltaa koskea...

Otettiin pariin kertaan panot, suuseksiä runsaasti ja sormipelejä. Erittäin kiihkeää, nautin suihinotosta paljon, sillä asiakas ilmaisee selvästi, kun se tykkää. Hän on myös kova kuiskimaan kaikenlaista, joskus saattaisin kokea sen naurettavaksi, mutta nyt huomasin tuhmien puheiden vaan kiihottavan. Lisäksi hän ylisti joka sentin kehostani upeaksi. Harvoin huudan ääneen, (siis siviilielämässänikään) mutta tämä keikka sai mut aika äänekkääksi. Menee parhaisiin seksikokemuksiin elämässäni -listalle. Uskomatonta seksiä ilman tunnesidettä/rakkautta. Ei ollut onneksi viimeinen tapaaminen. Äh, panettaa vieläkin kun ajattelee. Kyseessä siis nelikymppinen hyvännäköinen mies. Juteltiin ja vitsailtiin, siveltiin ja suudeltiin. Huomenna palaan taas varmaankin maan pinnalle, kun asiakkaana joku jännittäjä, jolla ei todennäköisesti seiso eikä hän uskalla koskea minuun.