Kuuluisuuksia, hui

Huhhuh. En ole montaa kymmentä asiakasta kai vielä tavannut, mutta tulipa törmättyä yhteen Suomen kaavassa hyvin kuuluisaan. Ja keksin tämän vasta jälkeenpäin! Kotiin päästyäni googlasin nimen, kun laskeskelin huomioitani yhteen ja mitäs paljastuikaan... Uskomatonta, meinasin tukehtua pullaan. Nyt tuntuu myös helpottavalta, koska uskon ettei hänkään paljasta minua pahassa tapauksessa! Ei hän siis mikään presidentti ole, koska olisin muuten tunnistanut heti. Mutta minulle tuntemattoman alueen kuuluisuus. Olisin varmaan nielaissut juomat väärään kurkkuun, jos tyyppi olisikin televiseoa katsellessa välähtänyt ruutuun ja minulla ei olisi ollut asiasta mitään tietoa. Eikä ollut huono asiakas ;)

Myönnän, googlailen asikkaitani jos tiedän oikean nimen. Oikean nimen saatan löytää porraskäytävän taulusta, kenties jo yhteydenotosta valmiiksi, kotikäynnillä esillä olevista papereista, jotka ovat keskellä näkökenttää. En siis katso numeroita enirosta, auton rekkareita rekisterikeskuksesta tai kaivele toisten kaappeja. Jutellessa vaan tulee paljon vinkkejä ihmisestä, ja olen perus utelias ihminen. Enhän minä niillä tiedoilla mitään oikeastaan tee, kunhan ihmettelen yksikseni, ja tuntuu vapauttavammalta, kun tietää kuka toinen on. Jos jossain marginaalitapauksessa henkilö alkaa kiristää minua, onpahan minullakin jotain mitä käyttää vastaan. Olen löytänyt netistä mm. henkilöiden vaimojen kuvat ja nimet. Se on aika outoa tuijottaa kuvaa, jossa pariskunta hymyilee onnellisen näköisenä, miehen käsi naisen harteilla, ja minä tiedän, että mies on käynyt huorissa jo viimeiset kuusi vuotta. Tämä kuuluisuus mistä aluksi kerroin, ei siis ole ainut minkä olen löytänyt. Voi internet...

Huomasin, etten ole ajatellut huoraamista ihan loppuun asti. Tajusin, etten voi kenties osallistua tosi-tv-ohjelmiin (niin, nehän onkin tekemislistalla ykkösenä tosiaan...), hakea presidentiksi yms muuta julkista, sillä pelottaa, että joku asiakkaistani vuotaa juorut iltalehteen. Vai pitäisikö luottaa siihen, että ihmiset pysyy hiljaa? Kovin monella ei ole kyllä varaa sanoa mitään, vaimot ja oma elämä. Ehkä pysyttelen taviksena loppuelämäni.