torstai 12. heinäkuuta 2012

Aatteita ja ajatuksia

Ratsastamisen keskellä on outoa solmia kätensä käteen, jossa on nimettömässä sormus. Väistämättä pienen hetken ajattelen, millainen vaimo miehellä on, mitä hän ajattelisi tästä... pyristelen irti ajatuksesta, saatan vilkaista miestä silmiin. Vielä oudompaa on huomata sormuksen jättämät painaumat, eli mies on ottanut sormuksen pois tullessaan minun luo, miksi? Taas näitä selittämättömiä mietteitä... En tuijota silmiin tiukasti aktin aikana. En kuitenkaan välttele katsetta. Aika moni tuijottaa kasvojani varsinkin nuollessaan. Kasvojani taidetaan tuijottaa enemmän kuin tissejäni.

Inhokkiasentoni on lähetyssaarnaaja. En tykkää lytistyä alle, etenkin jos mies on erittäin lähellä. Tai jos hän hikoilee, hyi, en tykkää että minä kastun. Onneksi näitä runsaasti hikoilevia on vasta yksi tullut vastaan. Kukaan ei ole vielä läpsinyt minua kuin pornofilmeissä. Tämä ihmetyttää, sillä siviilielämän puolella olen törmännyt tähän useammankin kerran. Onko se sitten hienoa kun takapuoli heiluu läpsäyksen takia muutaman sekunnin vai mitä? Ainoastaan kerran olen törmännyt seisokkiongelmaan, joka aiheutui kondomista. Heti kun pitäisi laittaa kumi päälle, seisokki häviää kuin pieru saharaan. Tapaamisen jälkeen minusta tuntui vähän tyhmältä, mahtoikohan miehestä tuntua että hän maksoi ihan turhasta? Nykyään olen tarjoutunut hieromaan, jos ei seksihommat onnistu. Tai sitten vaan silittelemään.

En harrasta strippaamista. Ei ole kyllä kukaan kysynytkään, mutta en osaisi heilua viettelevästi. Myös itsensä tyydyttäminen tuntuu hassulta, mutta olen suostunut siihen kysyttäessä muutamaan otteeseen. Valitettavasti noista tapaamisista ei toteutunut mikään. Olen odottanut ehdotuksia erikoisemmista leikeistä, sillä niitä saattaisi olla kiva kokeilla. Ainut mikä on tullut, on vaan ehdotus, että saisi alistaa minua.

Jotkut kitisevät hinnasta. En jaksa nykyään kuunnella yhtään vonkausta. Jos ei ole rahaa, jää ilman. Ei ole minun ongelmani. Tiedän, etten ole kalleimpia markkinoilla olevia todellakaan, mutten myöskään minkään virotytön hintainen. Minun ei tarvitse myydä itseäni yhtään halvemmalla mitä en halua. Eihän tatuoinnistakaan tingitä tai tingitäänkö hieronnassa? Tuskinpa. Minulta ei löydy selluliittimuhkuraisia reisiä, ei ylipainoa tai löysää, en ole kuitenkaan luiseva luuranko. Hymyilen aina tapaamisissa, en ole ilkeä enkä ole munakellon kanssa mittaamassa aikaa. Laatu maksaa. Jos ei hinta tyydytä, kannattaa etsiä halvempi, eiköhän sellainenkin löydy. Aina löytyy joku, joka maksaa mukisematta summan. Ja haluaa maksaa vielä ekstraakin asioista, joista en veloittaisi mitään. Asiakkaita onneksi riittää, niin voin jättää tinkaajat huomioimatta. Naurettavia summia ehdottelevilta haluaisin joskus kysyä, miten paljon he haluaisivat, että heidän tyttärensä pyytäisivät?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti