Miksi, siksi.

Raha tietenkin. Vastaus siihen, miksi aloin tehdä tätä hommaa. Voin jaaritella tähän myös nymfon piirteistäni, miten minä olen aina ollut se, joka vonkaa ja on puutteessa parisuhteessa ja joka ei koskaan saa tarpeekseen. Joka jaksaisi monen tunnin sessioita useammin kuin kerran päivässä, mutta ei välttämättä viitsi nostaa sitä aina esiin. Älkää nyt kuitenkaan käsittäkö väärin, en seurustele tällä hetkellä. Miksi ei siis hankkia rahaa ja tyydyttää samalla himojaan?

Aloittaessani opiskelut huomasin pian, ettei opintotuki riitä ja säästöjä ei paljoa ollut. Leikittelin ajatuksella muutamia kertoja "helposta" rahasta, voisihan sitä kenties myydä itseänsä. Siihen aikaan kuitenkin seurustelin ja olin varmaankin liian nuori tällaiseen, eikä välitöntä rahan puutetta ollut. Aikaa kului muutama vuosi, ja rahatilanne oli siinä jamassa, että jouduin keräämään pulloja saadakseni rahaa ruokaan. En elele yri varojeni, vuokra vaan on niin suuri ettei sen jälkeen jää käteen ruokarahaa riittävästi. Ja elämä, se on valintoja. Eräänä päivänä vaan meni hermot totaalisesti, ja päätin että huomenna aloitan tämän "projektin".

Olin jo ennemmin lukenut netistä huorien kertomuksia ammatistaan, joten tiesin vähäsen mihin ryhdyn. Googlailin perus tuntitaksoja, ja päätin oman hintani. Vähän nipisti rinnasta, kun huomasin, että 500e/h tulee olemaan aikalailla mahdoton yhtälö enkä voi pyytää läheskään mitään sellaista. Vietin monta tuntia lukien kaikenmaailman ketjuja huoraamisesta. Päätin myös mitä teen millä ehdoilla, en esimerkiksi tule ikinä harrastamaan pepputouhuja. Haluan pysytellä suht' tavallisessa seksissä, ja sehän riittää, kun nyt olen huomannut. Loin uuden sähköpostin ja aloitin vastaamalla miehen laittamaan hakemukseen sponsoritytöstä. En uskaltanut heti laittaa omaa ilmoitusta, ja pienen hetken haaveilin, että tällainen vastailu riittäisi. No, eihän se riittänyt. Ensimmäinen vastaus tärppäsi, ja tunnin tapaamisen jälkeen olin rikkaampi.

Yleensä minua ei jännitä mikään, mutta täytyy myöntää, että ovikelloa pimpottaessani tuolla ensimmäisellä kerralla hiukan sormet tärisi. Kaikki meni hienosti. Mies oli n. 45v, maistui hammastahnalle, oli sheivannut itsensä tarkasti, kohteli kuin silkkihansikkain. Ja nuoli mua suurimman osan ajasta, se jopa tuntui ihan hyvältä. Ei ällöttänyt ja kotona nauratti. Noin paljon rahaa, ei oikein mistään? Lähdin heti ruokakauppaan ja ostin ennätysmäärän ruokaa.

Joo joo, rahaa saisi kenties vanhemmilta jos pyytäisi, mutta en viitsi joka välissä olla heiltä kinuamassa. Haluan olla omavarainen ja saada säästöönkin jotain tulevaksi vuodeksi. Menisit oikeisiin töihin ja olisit kuin kaikki muutkin. Ei kiinnosta, sillä tässä työssä saa itse määrätä työaikansa, enkä halua opiskelun ohella työskennellä, on minulla on muutakin tekemistä. Lisäksi töitä on vaikea saada, kun ei ole oikeaa kokemusta jne..

Ainakaan tähän mennessä en ole katunut valintaani kertaakaan, vaan odotan aina innolla uutta asiakasta. Tavoitteeni ei ole siis rikastua ja alkaa syödä kaviaaria, vaan niin, ettei ruokakaupassa tarvitsisi laskea rahoja. Elintapani eivät ole muuttuneet mitenkään. Olen laskenut, että tietyn määrän jälkeen minulla on kasassa summa x, jonka jälkeen voin taas keskittyä hetken opiskeluun. Sen jälkeen otan ilmoitukseni pois, ja lopetan huorailun. Tai jatkan vaan parilla vakiasiakkaalla... Ja nyt ei ole kyse mistään miljoonista, ainoastaan muutamista tuhannista. Minua ei kiinnosta ylihintaiset merkkivaatteet tai laukut, eikä rahassa kylpeminen. Siksi tämä tuleekin olemaan vaan väliaikaista?